Kulttuurihyvinvointi ja taide lastensuojelun sijaishuollossa : sijaishuollon ammattilaisten kokemuksia Kuulluksi-hankkeen taidetyöskentelystä koulukotiympäristössä

Abstract

Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia lastensuojelun ammattilaisilla on Kuulluksi-hankkeen taidetoiminnasta koulukotiympäristössä. Taidetoimintaa toteuttivat Kulttuuriosuuskunta ILMEen taiteilijat ja siihen osallistui sijaishuollon lapsia ja nuoria. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä ymmärrystä toimivista taidetoiminnan käytännöistä ja kerätä kehittämisideoita taidelähtöisestä työskentelystä osana sosiaalialan arkea.

Tutkimus pohjautuu kulttuurihyvinvoinnin, osallisuuden ja voimavarakeskeisten menetelmien teoriaan. Taidelähtöisyyden nähdään tukevan yksilön itseilmaisua, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, mikä on erityisen merkittävää lastensuojelun asiakkaiden kohdalla. Taidetoiminnan avulla voidaan tarjota keinoja vaikeiden asioiden käsittelyyn ja vahvistaa osallisuuden kokemuksia sekä edistää kuntoutumista.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltavina oli lastensuojelun sijaishuollon ammattilaisia. Heidän asemansa sijoitettujen lasten elämässä on merkittävä, ja siksi on tärkeää selvittää työntekijöiden kokemuksia taidetoiminnasta ja sen kehittämisestä osana lastensuojelun arkea. Teemahaastattelujen kautta kerätty aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.

Tuloksissa nousi esille taidetyöskentelyn monet hyödyt sekä koulukotiympäristössä työskenteleville ammattilaisille, että lastensuojelun asiakkaille. Taidetoiminnan hyötynä lastensuojeluasiakkaille koetaan mm. sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen vahvistumisen sekä aggressiivisen käyttäytymisen vähenemisen. Sijaishuollon ammattilaisten näkökulmasta projektimaisessa taidetyöskentelyssä nähtiin hyötynä mm. omien työmenetelmien rikastumista. Haasteita koettiin esimerkiksi moniammatillisessa yhteistyössä.

Kehittämisideoita taidelähtöisyyden käyttämiseksi ja juurruttamiseksi haastateltavat esittivät useita, kuten taidelähtöisten menetelmien koulutuksen lisäämisen sijaishuollon ammattilaisille. Juurtumisen edellytyksenä pidettiin mm. koulukotiympäristön taidemyönteistä toimintakulttuuria ja toimintaympäristön kehittämistä. Tulosten toivotaan edistävän taidelähtöisten menetelmien juurtumista sosiaalialalle ja tarjoavan näkökulmia niiden hyödyntämiseen myös muilla sektoreilla kuin sijaishuollossa.

The purpose of this research-based thesis was to explore the experiences of child welfare professionals of the arts-based activities of the Kuulluksi Project in a reform school environment. The artistic activities were implemented by the artists from the Cultural Cooperative ILME and involved children and adolescents in foster care. The objective of the thesis is to enhance understanding of effective practices in arts-based work and to gather development ideas for incorporating arts-based methods into the daily work of social services.

The research is grounded in the theoretical frameworks of cultural well-being, inclusion and resource-centered methods. Arts-based approaches are seen as supporting individual self-expression, community building, and well-being—factors that are particularly significant for the children involved in child welfare services. Artistic activities can provide tools for processing difficult experiences, strengthen a sense of inclusion, and promote rehabilitation.

The study was conducted as qualitative research, with participants including professionals in foster care in child welfare. The important role of foster care professionals in the lives of children in foster care, it is important to understand these professionals’ experiences with arts-based activities and their development as part of everyday work in foster care environment. The data were collected through thematic interviews and analyzed using qualitative content analysis.

The results highlighted numerous benefits of arts-based work for both the professionals working in foster care institutions as well as for the children. For the children, the benefits included improved social and emotional skills, and a reduction in aggressive behavior. From the professionals’ perspective, project-based arts work enriched their existing working methods. Challenges were noted particularly in multidisciplinary collaboration. The interviewees offered several ideas for developing and embedding arts-based practices, such as increasing training in arts-based methods for foster care professionals. A supportive, arts-positive institutional culture in reform schools was seen as a prerequisite for the successful integration of such practices.

It is hoped that the results of this study will support the integration of arts-based methods into the field of social services and offer insights for their use elsewhere.