Menetelmäkehitys maaperän analysointiin ICP-OES-laitteella
Kulokorpi, Sanna (2025)
Kulokorpi, Sanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420319
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Tampereen ammattikorkeakoulun kemian laboratoriossa, ja sen tavoitteena oli kehittää luotettava ja toistettava menetelmä maaperän alkuainepitoisuuksien määrittämiseksi ICP-OES-laitteella. Tutkittavia alkuaineita olivat kalium, kalsium, magnesium, mangaani, natrium, rauta ja sinkki. Opinnäytetyön tarkoituksena oli valita kirjallisuuteen perustuvaan tietoon pohjautuen soveltuva näytteenkäsittelymenetelmä, optimoida sen eri vaiheet sekä kehittää varsinainen analyysimenetelmä ICP-OES-laitteelle.
Näytteenkäsittelymenetelmäksi valittiin U.S. EPA 3051A -menetelmään perustuva mikroaaltohajotus kuningasvedellä. Optimoitavia näytteenkäsittelyn vaiheita olivat maaperän kuivaus, liuosten happopitoisuuksien testaaminen sekä mikroaaltouunilla käytettävän lämpötilaohjelman optimointi. Analyysimenetelmän kehittämiseen kuului laitteen kalibrointi, mittausaallonpituuksien valinta ja plasmaparametrien, taustankorjauspaikkojen sekä laadunvalvontaparametrien asettaminen.
Menetelmäkehityksessä saatiin valittua menetelmään soveltuva näytteenkäsittelymenetelmä ja sen eri vaiheet optimoitiin analyysiin soveltuviksi. Tutkittaville alkuaineille saatiin valittua optimaaliset mittausaallonpituudet ja ICP-OES-laitteelle saatiin asetettua plasmaparametrit, taustankorjauspaikat sekä laadunvalvontaparametrit.
Menetelmäkehitys onnistui monelta osin ja toimii hyvänä pohjana ICP-OES-laitteen käytön laajentamiselle maaperäanalytiikkaan. Kehitettyä menetelmää ei voida kuitenkaan ottaa sellaisenaan käyttöön kvantitatiiviseen määritykseen, sillä tarkkojen ja luotettavien tulosten saamiseksi menetelmäkehityksen aikana ilmenneet häiriöt tulee ensin ratkaista ja poistaa. Häiriöitä havaittiin erityisesti kaliumin, kalsiumin ja natriumin määrityksessä, mikä johtui osittain käytetyistä reagensseista sekä näytematriisista. Menetelmään suositellaan sisäisen standardin ja ionisaatiopuskurin käyttöönottoa sekä reagenssien vaihtamista puhtaampiin, mikäli kontaminaatioriski säilyy.
Näytteenkäsittelymenetelmäksi valittiin U.S. EPA 3051A -menetelmään perustuva mikroaaltohajotus kuningasvedellä. Optimoitavia näytteenkäsittelyn vaiheita olivat maaperän kuivaus, liuosten happopitoisuuksien testaaminen sekä mikroaaltouunilla käytettävän lämpötilaohjelman optimointi. Analyysimenetelmän kehittämiseen kuului laitteen kalibrointi, mittausaallonpituuksien valinta ja plasmaparametrien, taustankorjauspaikkojen sekä laadunvalvontaparametrien asettaminen.
Menetelmäkehityksessä saatiin valittua menetelmään soveltuva näytteenkäsittelymenetelmä ja sen eri vaiheet optimoitiin analyysiin soveltuviksi. Tutkittaville alkuaineille saatiin valittua optimaaliset mittausaallonpituudet ja ICP-OES-laitteelle saatiin asetettua plasmaparametrit, taustankorjauspaikat sekä laadunvalvontaparametrit.
Menetelmäkehitys onnistui monelta osin ja toimii hyvänä pohjana ICP-OES-laitteen käytön laajentamiselle maaperäanalytiikkaan. Kehitettyä menetelmää ei voida kuitenkaan ottaa sellaisenaan käyttöön kvantitatiiviseen määritykseen, sillä tarkkojen ja luotettavien tulosten saamiseksi menetelmäkehityksen aikana ilmenneet häiriöt tulee ensin ratkaista ja poistaa. Häiriöitä havaittiin erityisesti kaliumin, kalsiumin ja natriumin määrityksessä, mikä johtui osittain käytetyistä reagensseista sekä näytematriisista. Menetelmään suositellaan sisäisen standardin ja ionisaatiopuskurin käyttöönottoa sekä reagenssien vaihtamista puhtaampiin, mikäli kontaminaatioriski säilyy.