2000 -luvun vaihteessa perustettujen hybridihaavikoiden tila ja kehitysnäkymät

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan 2000-luvun vaihteessa perustettujen hybridihaavikoiden nykytilaa Pirkanmaalla ja sen lähikunnissa. Työn tavoitteena on selvittää, mitkä motiivit ja tavoitteet ovat vaikuttaneet hybridihaavan kasvatuksen aloittamiseen ja päätökseen kasvatuksen jatkamisesta. Työn tilaaja on Tampereen ammattikorkeakoulu.

Hybridihaapa on metsähaavan ja amerikanhaavan keinotekoinen risteymä ja Suomen nopeiten kasvava puulaji. Sitä alettiin kasvattamaan entistä runsaammin 2000-luvun vaihteessa Metsäliiton haapaohjelman ja viljelysopimusten myötä, kun pyrittiin vastaamaan paperitehtaiden raaka-ainetarpeisiin. Viimeisen 20 vuoden aikana hybridihaavan markkinatilanne ei ole kuitenkaan kasvanut odotetusti. Opinnäytetyössä haastatellaan metsänomistajia, joilla on hybridihaavikoita ja selvitetään heidän suunnitelmiaan kasvatuksen suhteen lähitulevaisuudessa. Hybridihaavan kiertoaika on niin lyhyt, että haavikoiden ensimmäiset päätehakkuut alkavat olemaan ajankohtaisia.

Hybridihaapaa kasvatettiin ympäri Pirkanmaata hyvin samankaltaisista syistä ja myös metsiköiden käsittelytavat ja kasvatustavoitteet olivat samankaltaisia. Hybridihaapaa kasvatettiin energia- ja kuitupuuna ja maisemanhoidollisista syistä. Hybridihaavikoiden kasvatusta tullaan jatkamaan myös lähitulevaisuudessa nykyisten hybridihaavikoiden uudistuttua päätehakkuun jälkeen. Hybridihaapaa voidaan pitää varteenotettavana vaihtoehtona muille pääpuulajeillemme sen kilpailukykyisten kustannusten ja nopean kasvun vuoksi.

This thesis examined the current state of hybrid aspen forests established at the turn of the 2000s in the Tampere Region and its neighboring municipalities. The aim of the thesis was to study what motives and goals have influenced the start of hybrid aspen breeding and the decision to continue breeding. The work was commissioned by Tampere University of Applied Sciences.

Hybrid aspen is an artificial hybrid of forest aspen and American aspen and the fastest growing tree species in Finland. It began to be grown even more rapidly at the turn of the 2000s with Metsäliitto's aspen program and cultivation agreements, in order to meet the raw material needs of paper mills. However, over the past 20 years, the market situation for hybrid aspen has not grown as expected. The study was conducted by interviewing forest owners with hybrid aspen defects and examining their plans for growing in the near future. The rotation period of hybrid aspen is so short that the first clearcuttings of aspen stands are becoming topical.

Hybrid aspen was grown all over Pirkanmaa for very similar reasons, and the management methods and cultivation goals of the stands were also similar. Hybrid aspen was grown as energy and pulpwood for landscape management reasons. The cultivation of hybrid aspen stands will also continue in the near future after the renewal of the current hybrid aspen stands after the clearcutting. Hybrid aspen can be seen as a viable alternative to our other main tree species due to its competitive costs and rapid growth.