Teollisuuskiinteistön toimistotilojen ilmanvaihdon parantaminen
Valkonen, Joni (2025)
Valkonen, Joni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420423
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli tutkia teollisuuskiinteistön toimistotilo
jen sisäilmastoa. Tutkimuksen taustalla oli se, että kohteeseen oli tehty laajen
nus, mutta ilmanvaihtojärjestelmä oli pysynyt samana. Tämän seurauksena
tiloissa oli havaittu tunkkaisuutta ja mahdollisia ilmanvaihdon puutteita. Tavoit
teena oli saada käsitys ilmanvaihdon tämänhetkisestä tilanteesta ja esittää ke
hitysehdotus, jolla voitaisiin parantaa sisäilmaa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisilla menetelmillä mittaamalla ilmavirtoja, hiilidioksidipitoisuuksia, lämpötiloja ja kosteuksia toimistotilojen eri huoneista. Mittauksissa käytettiin kalibroituja mittalaitteita, kuten mikromanometriä ja dataloggeria. Saatuja mittaustuloksia verrattiin voimassa oleviin asetuksiin ja oppaisiin. Lisäksi ilmanvaihtokoneen energiatehokkuutta tarkasteltiin SFP luvun eli ominaissähkötehon avulla. Tutkimuksesta saatujen tulosten analysoinnissa ilmeni, että ilmanvaihtokone ei tuottanut riittäviä ilmamääriä. Toimistohuoneissa mitatut hiilidioksidipitoisuudet ylittivät ohjearvot ja olivat pitkään yli tyydyttävän tason. Alun perin liian pieneksi valitun ilmanvaihtokoneen energiakulutus osoittautui kohonneeksi yli
asetuksen raja-arvon. Tutkimuksessa esitettiin yksi kehitysehdotus. Tällä esitetyllä toimenpiteellä saavutettaisiin toimiva ja hyvä sisäilma. Tämä kehitysehdotus vaatisi uuden
ilmanvaihtokoneen sekä uudet kanavistot ja päätelaitteet. Tämä ratkaisu on
ainoa mahdollinen toimenpide millä voitaisiin varmistua siitä, että muutos pa
rantaisi oikeasti sisäilmanlaatua ja pitäisi sen laadukkaana pitkällä aikavälillä.
jen sisäilmastoa. Tutkimuksen taustalla oli se, että kohteeseen oli tehty laajen
nus, mutta ilmanvaihtojärjestelmä oli pysynyt samana. Tämän seurauksena
tiloissa oli havaittu tunkkaisuutta ja mahdollisia ilmanvaihdon puutteita. Tavoit
teena oli saada käsitys ilmanvaihdon tämänhetkisestä tilanteesta ja esittää ke
hitysehdotus, jolla voitaisiin parantaa sisäilmaa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisilla menetelmillä mittaamalla ilmavirtoja, hiilidioksidipitoisuuksia, lämpötiloja ja kosteuksia toimistotilojen eri huoneista. Mittauksissa käytettiin kalibroituja mittalaitteita, kuten mikromanometriä ja dataloggeria. Saatuja mittaustuloksia verrattiin voimassa oleviin asetuksiin ja oppaisiin. Lisäksi ilmanvaihtokoneen energiatehokkuutta tarkasteltiin SFP luvun eli ominaissähkötehon avulla. Tutkimuksesta saatujen tulosten analysoinnissa ilmeni, että ilmanvaihtokone ei tuottanut riittäviä ilmamääriä. Toimistohuoneissa mitatut hiilidioksidipitoisuudet ylittivät ohjearvot ja olivat pitkään yli tyydyttävän tason. Alun perin liian pieneksi valitun ilmanvaihtokoneen energiakulutus osoittautui kohonneeksi yli
asetuksen raja-arvon. Tutkimuksessa esitettiin yksi kehitysehdotus. Tällä esitetyllä toimenpiteellä saavutettaisiin toimiva ja hyvä sisäilma. Tämä kehitysehdotus vaatisi uuden
ilmanvaihtokoneen sekä uudet kanavistot ja päätelaitteet. Tämä ratkaisu on
ainoa mahdollinen toimenpide millä voitaisiin varmistua siitä, että muutos pa
rantaisi oikeasti sisäilmanlaatua ja pitäisi sen laadukkaana pitkällä aikavälillä.