Kehotietoisuudesta valmiuksia työssä jaksamiseen : kehollisten menetelmien ohjaaminen sairaanhoitajaopiskelijoille tunnesäätely- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kehollisista menetelmistä ja kehotietoisuudesta, sekä niiden mahdollisuuksista vahvistaa tunnesäätely- ja vuorovaikutustaitoja ja näin tukea sairaanhoitajan työssäjaksamista ja palautumista. Koronapandemia ja sote-uudistus ovat koetelleet jo valmiiksi työvoimapulasta kärsinyttä sosiaali- ja terveysalaa, jonka työntekijöille tehdyistä kyselyistä käy ilmi erityisesti nuorten hoitajien huoli työssäjaksamisestaan. Useat sosiaali- ja terveysalan työhyvinvointiin liittyvät julkaisut suosittavat, että jo koulutuksessa vahvistettaisiin palautumisen, työkyvyn ylläpitämisen, vuorovaikutuksen ja itsestä huolehtimisen taitoja osana hyvää ammattitaitoa.

Toiminnallisessa opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin kehollisia interventioita eteläsuomalaisen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoille. Interventiot perustuivat tanssi-liiketerapeuttisiin menetelmiin ja sisälsivät erilaisia kehotietoisuutta vahvistavia harjoituksia. Intervention päätteeksi tehtävän kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa osallistujien kokemuksia interventiosta.

Teoreettisessa osuudessa avataan kirjallisuuteen pohjautuen työhyvinvoinnin osa-alueita, tunnesäätely- ja vuorovaikutustaitoja, sekä niiden kehollista perustaa. Sairaanhoitajan työympäristöt voivat olla erityisen tunnekuormittavia ja vuorovaikutustilanteet ovat merkittävä osa työtä. Kehotietoisuus eli kyky tunnistaa kehon sisäisiä tuntemuksia on tunteiden ja ylipäänsä oman voinnin tunnistamisen perusta. Tunnistaminen mahdollistaa tunteiden säätelyn ja toimimisen tarkoituksenmukaisella tavalla, mikä on olennaista myös sujuvassa vuorovaikutuksessa. Siten kehotietoisuudella on positiivinen vaikutus myös työssäjaksamiseen ja palautumiseen.

Toiminnallisen osuuden viisi interventiota tapahtuivat vapaa-ajalla, ja osallistujia oli kaikkiaan vain yksi. Näin ollen kysely ja interventiot eivät tuottaneet lisätietoa kehollisista interventioista sairaanhoitajaopintojen rinnalla. Lähdekirjallisuuden perusteella kehotietoisuuden harjoittaminen osana sairaanhoitajaopintoja voisi olla merkittävää työssäjaksamisen kannalta. Jos interventiot olisivat sisällytettynä opetukseen, esimerkiksi käytännön työn taitopajoihin, voisi oman kehotietoisuuden harjoittaminen ja sen avulla palautuminen integroitua paremmin myös osaksi työpäivää.