Ujon lapsen huomioiminen varhaiskasvatuksessa : Tietopaketti Alajärven varhaiskasvatukseen
Paajanen, Emmi-Julia; Pellinen, Nita (2025)
Paajanen, Emmi-Julia
Pellinen, Nita
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420311
Tiivistelmä
Ujous on osa ihmisen temperamenttia ja yksi temperamenttipiirteistä. Jokaisessa päiväkodissa on ujoja lapsia ja heidän huomioimisensa on yhtä tärkeää kuin muidenkin lasten. Ujot lapset voivat jäädä helposti vilkkaampien ja äänekkäämpien lasten varjoon. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä kasvattajien tietoisuutta ujoudesta temperamenttipiirteenä sekä tuoda esiin menetelmiä, joita voidaan käyttää ujojen lasten tukemiseen varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Teoriaosuuden aineistoon valikoitui kansainvälisiä sekä suomalaisia julkaisuja. Tutkimuksia ja aineistoa aiheesta haettiin pääosin Finna- sekä Google Scholar -tietokannoista. Toiminnallisena osuutena luotiin tietopaketti yhteistyökumppanille Alajärven varhaiskasvatukseen. Tietopaketti sisältää julisteen sekä opinnäytetyön teoriaan pohjautuvan lisämateriaalin.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrotaan yleisesti varhaiskasvatuksesta, ujoudesta, sen kehityksestä sekä merkityksestä lapsen oppimiseen ja kehitykseen sekä siitä, miten ujous voi näkyä lapsessa. Teoriaosuudessa käsitellään myös osallisuutta, oppimisympäristöä ja leikin merkitystä ujouden näkökulmasta, kuinka ujous ilmenee varhaiskasvatuksessa, kasvattajan vaikutusta ujoon lapseen sekä menetelmiä ujon lapsen tukemiseen varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön kyselyn aineisto on tuotettu laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty laadullista kyselyä
Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ujouden huomioimisen tärkeys ujon lapsen arjessa. Kuitenkin erilaiset tekijät, kuten kiire, resurssien puute ja vilkkaampien lasten tarpeet, saattavat usein jättää sen taka-alalle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ujon lapsen huomioiminen vaatii kasvattajalta erityistä herkkyyttä ja sensitiivisyyttä. On tärkeää huomioida lapsi yksilöllisesti, eikä ajatella ujoutta ongelmana. Ujo lapsi voi tarvita tukea muun muassa itsetunnon, sosiaalisen osallisuuden sekä vertaissuhteiden vahvistamisessa. Kasvattajat kaipasivat lisää tietoa ujoudesta sekä erilaisia konkreettisia menetelmiä ja työkaluja ujon lapsen huomioimiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Teoriaosuuden aineistoon valikoitui kansainvälisiä sekä suomalaisia julkaisuja. Tutkimuksia ja aineistoa aiheesta haettiin pääosin Finna- sekä Google Scholar -tietokannoista. Toiminnallisena osuutena luotiin tietopaketti yhteistyökumppanille Alajärven varhaiskasvatukseen. Tietopaketti sisältää julisteen sekä opinnäytetyön teoriaan pohjautuvan lisämateriaalin.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrotaan yleisesti varhaiskasvatuksesta, ujoudesta, sen kehityksestä sekä merkityksestä lapsen oppimiseen ja kehitykseen sekä siitä, miten ujous voi näkyä lapsessa. Teoriaosuudessa käsitellään myös osallisuutta, oppimisympäristöä ja leikin merkitystä ujouden näkökulmasta, kuinka ujous ilmenee varhaiskasvatuksessa, kasvattajan vaikutusta ujoon lapseen sekä menetelmiä ujon lapsen tukemiseen varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön kyselyn aineisto on tuotettu laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty laadullista kyselyä
Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ujouden huomioimisen tärkeys ujon lapsen arjessa. Kuitenkin erilaiset tekijät, kuten kiire, resurssien puute ja vilkkaampien lasten tarpeet, saattavat usein jättää sen taka-alalle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ujon lapsen huomioiminen vaatii kasvattajalta erityistä herkkyyttä ja sensitiivisyyttä. On tärkeää huomioida lapsi yksilöllisesti, eikä ajatella ujoutta ongelmana. Ujo lapsi voi tarvita tukea muun muassa itsetunnon, sosiaalisen osallisuuden sekä vertaissuhteiden vahvistamisessa. Kasvattajat kaipasivat lisää tietoa ujoudesta sekä erilaisia konkreettisia menetelmiä ja työkaluja ujon lapsen huomioimiseen.
