Tiedosta perehdytys — perehdy tiedolla Lähijohtajien kokemuksia perehdytyksestä ja ideoita perehdytysprosessin kehittämiseen

Abstract

Tämän kehittämistutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lähijohtajien kokemuksia perehdytyksestä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sekä tuottaa niiden pohjalta kehittämisehdotuksia perehdytysprosessin vahvistamiseksi. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla organisaatio voi systematisoida ja tehostaa perehdytystä siten, että se tukee lähijohtajien työssäjaksamista ja organisaation strategisten tavoitteiden saavuttamista.

Keskeisiä käsitteitä ovat perehdytys, lähijohtajuus ja tiedolla johtaminen. Tässä työssä perehdytyksellä tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista prosessia, jonka avulla uusi työntekijä saa valmiudet toimia tehtävässään. Lähijohtajalla tarkoitetaan esihenkilöä, joka vastaa henkilöstön ja päivittäisen toiminnan johtamisesta asiakasrajapinnassa. Tiedolla johtaminen viittaa ajantasaiseen ja tavoitteelliseen tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa ja kehittämisessä.

Hyvin suunniteltu perehdytys on myös osa riskienhallintaa ja laadunvarmistusta. Sosiaali- ja terveysalalla sillä on suora vaikutus asiakas- ja potilasturvallisuuteen, erityisesti vaativissa palveluympäristöissä. Ammattitaitoa ja organisaation sopeutumiskykyä tukeva perehdytys on entistä kriittisemmässä asemassa vuoden 2023 sote-uudistuksen jälkeen.

Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja työpajoilla, joissa kartoitettiin sekä yksilöllisiä kokemuksia että yhteisiä kehittämisideoita. Aineisto analysoitiin laadullisesti teemoittelemalla. Tuloksista nousi esiin sekä perehdytyksen nykyisiä vahvuuksia että kehittämiskohteita, kuten rakenteiden hajanaisuus ja tuen puute. Kehittämisehdotukset painottavat suunnitelmallista perehdytysmallia, vertaistukea ja tiedon hyödyntämistä prosessin seurannassa ja arvioinnissa.

The purpose of this study is to examine frontline managers’ experiences of the wellbeing services county of Vantaa and Kerava, and to produce development proposals to strengthen the orientation process. The aim is to generate knowledge that enables the organization to systematize and enhance orientation in a way that supports frontline managers’ well-being at work and promotes the achievement of strategic objectives.

The key concepts of this study are orientation, frontline management, and knowledge-based management. In this context, orientation refers to a planned and goal-oriented process through which a new employee acquires the necessary skills to perform their role. A frontline manager is defined as a supervisor responsible for staff and daily operations in clientfacing environments. Knowledge-based management refers to the timely and purposeful use of information to support decicion making and development work.

Well-designed orientation is also part of risk management and quality assurance. In the social and healthcare sector, it has a direct impact on client and patient safety, especially in demanding service environments. Orientation that supports professional capacity and organizational adaptation is increasingly critical following the 2023 health and social services reform in Finland.

The research data were collected through semi-structured interviews and partici-patory workshops, which explored both individual experiences and collective development ideas. The data were analyzed qualitatively using thematic content analysis. The findings revealed both current strengths and areas for improve-ment in the orientation process, such as fragmented structures and lack of support. The development proposals emphasize the need for a structured orienta-tion model, peer support, and the use of data in monitoring and evaluating the process.

Keywords frontline managers, induction, development, knowledge-based management