Rakennusalan kiertotalous : kivirakenteisten uudisrakennushankkeiden rakennusjätteen kierrätysaste Suomessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kivirakenteisten uudisrakennushankkeiden rakennusjätteen kierrätysastetta Suomessa ja tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat siihen. Rakennusala tuottaa paljon jätettä, josta merkittävänä osana kivimateriaalit, kuten betoni ja tiili. Kierrätysaste on noussut tärkeäksi mittariksi, jonka tarkoitus on vähentää rakennusalan ympäristökuormitusta, ja onnistuneella kierrätyksellä on tässä merkittävä rooli.

Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin viranomaisten julkaisuja, säädöksiä, tilastoja, julkaisuja sekä raportteja. Työssä käsiteltiin rakennusjätteen määrittelyä, kierrätykseen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeistusta sekä tarkasteltiin kierrätysasteen laskentaa ja mittaamista. Lisäksi perehdyttiin siihen, millaisia materiaaleja kivirakennushankkeissa käytetään ja miten niiden kierrätys työmailla toteutuu käytännössä.

Suomessa rakennusjätteen kierrätysasteessa on vaihtelua eri selvitysten ja raporttien välillä. Ympäristöministeriön, FIGBC:n ja julkaistujen opinnäytetöiden perusteella kierrätyksen onnistuminen riippuu työmaakohtaisista käytännöistä ja siitä, kuinka hyvin lajittelu, logistiikka ja yhteistyö jätehuollon kanssa on järjestetty. Joillain työmailla on saavutettu yli 70 %:n kierrätysaste, mutta useimmiten kierrätys jää alle tavoitteiden. EU:n vertailussa Suomi on materiaalien kiertotaloudessa selvästi jäljessä. Vertailu osoittaa, että systemaattinen seuranta, ohjaavat tavoitteet ja alueelliset erot vaikuttavat merkittävästi kierrätysasteeseen.

Johtopäätöksenä todettiin, että kierrätyksen tehostaminen tulisi aloittaa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, lisätä työmaakohtaista seurantaa ja ohjeistusta sekä lisätä taloudellisia kannustimia, kuten kierrätyksestä koituvien kustannuksien sisällyttämistä materiaalihintoihin, jolloin ne näkyvät selkeästi jo tarjousvaiheessa. Jatkossa olisi hyödyllistä toteuttaa työmaakohtaisia kenttätutkimuksia, joissa seurataan kierrätyksen kustannusjakaumaa ja työmaiden käytännön toteutuksia kierrätyksen näkökulmasta.

The purpose of this thesis was to investigate the recycling rate of construction waste in new stone building projects in Finland and to examine the factors influencing it. The construction industry generates a significant amount of waste, with stone materials like concrete and brick forming a substantial portion. The recycling rate has become a crucial metric aimed at reducing the environmental impact of the construction sector, and successful recycling plays a vital role in achieving this.

The study was conducted as a literature review. The materials used included official publications, regulations, statistics, and reports. The thesis covered the definition of construction waste, legislation and guidelines related to recycling and examined the calculation and measurement of recycling rates. Furthermore, it delved into the types of materials used in stone construction projects and how their recycling is practically implemented on construction sites.

In Finland, the recycling rate of construction waste results vary considerably across different studies and reports. While some sites achieve over 70% recycling, the average often falls short of targets. This success largely depends on effective site-specific practices, well-organized sorting, efficient logistics, and strong cooperation with waste management. Compared to the EU, Finland significantly lags in material circularity, highlighting the need for more systematic monitoring, clear guiding targets, and addressing regional differences that impact recycling rates.

To enhance recycling efforts, it's crucial to integrate improvements early in the project planning phase. This includes increasing site-specific monitoring and guidance and introducing financial incentives. For instance, making recycling costs transparently visible in material pricing during the bidding phase could encourage better practices. Future research should involve detailed site-specific field studies to analyze the cost distribution of recycling and its practical implementation on construction sites, providing valuable insights for further development.