Sian silavan esikäsittelymenetelmän kehittäminen
Tauriainen, Neva (2025)
Tauriainen, Neva
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520706
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen esikäsittelymenetelmä on toimivin sian, etenkin täyskarjujen, silavalle. Työn teoriaosuuden tavoite on perehtyä täyskarjuissa karjunhajua aiheuttaviin yhdisteisiin sekä tutkimusmenetelmiin, joihin silavan esikäsittelyä voitaisiin hyödyntää. Esikäsittelymenetelmää tarvitaan huoneenlämmössä kiinteän silavan rasvan ja sen sisältämän kiintoaineen erottamiseksi mahdollisista tutkittavista yhdisteistä. Työn pohjalta kehitettäisiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SEAMK) laboratoriossa käyttöön otettava esikäsittelymenetelmä.
Opinnäytetyössä toimivinta esikäsittelymenetelmää selvitettiin SEAMKin analyysilaboratoriossa sulattamalla silavanäytteitä ja uuttamalla niitä kahteen eri alkoholiin. Tutkimus toteutettiin sekä täyskarjun silavalla että kastroidusta siasta saadulla kontrollisilavalla. Samalla tutkittiin, vaikuttaako silavan palakoko menetelmän etenemiseen tai tuloksiin. Aikaansaatujen uutosten ulkonäköä ja tilavuutta vertailtiin keskenään.
Opinnäytetyön tulosten perusteella etanolilla uutetuista näytteistä saatiin irti hiukan enemmän uutosta kuin metanolilla, eikä silavan palakoolla ollut juuri vaikutusta uuttosaantoon tai silavan sulamiseen. Näytekohtaiset tulokset vaihtelivat kuitenkin melko paljon. Esikäsittelymenetelmä vaatii sekä hienosäätöä että todentamiskeinoja, ennen kuin sitä voidaan alkaa käyttämään tarkoituksenmukaisesti laboratoriossa.
Opinnäytetyössä toimivinta esikäsittelymenetelmää selvitettiin SEAMKin analyysilaboratoriossa sulattamalla silavanäytteitä ja uuttamalla niitä kahteen eri alkoholiin. Tutkimus toteutettiin sekä täyskarjun silavalla että kastroidusta siasta saadulla kontrollisilavalla. Samalla tutkittiin, vaikuttaako silavan palakoko menetelmän etenemiseen tai tuloksiin. Aikaansaatujen uutosten ulkonäköä ja tilavuutta vertailtiin keskenään.
Opinnäytetyön tulosten perusteella etanolilla uutetuista näytteistä saatiin irti hiukan enemmän uutosta kuin metanolilla, eikä silavan palakoolla ollut juuri vaikutusta uuttosaantoon tai silavan sulamiseen. Näytekohtaiset tulokset vaihtelivat kuitenkin melko paljon. Esikäsittelymenetelmä vaatii sekä hienosäätöä että todentamiskeinoja, ennen kuin sitä voidaan alkaa käyttämään tarkoituksenmukaisesti laboratoriossa.
