Nuotin käytön erot musiikin tulkinnassa klassisessa ja pop/jazz-musiikissa.
Jäntti, Tinja (2025)
Jäntti, Tinja
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on 
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520732
Tiivistelmä
Musiikin tulkinta on musiikin ilmaisemista subjektiivisesti. Tarkoituksena on luoda merkeistä merkityksiä ja
tehdä musiikista vaikuttavaa. Tulkitsematon musiikki on passiivista ja neutraalia, minkä vuoksi teokset
täytyy tulkita voidakseen tulla itsekseen ja näyttäytyä eri konteksteissa. Musiikillinen tulkinta pyrkii
löytämään, miten teos koetaan ja esitellään. Merkitykset luovat aina tulkitsija itse ja ne ovat yksilöllisiä ja
monimuotoisia. Tulkitsijan täytyy tiedostaa, mitä tietoa tulkinnan kohde antaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia eroja on nuotin käytössä musiikin tulkinnassa klassisessa
ja pop/jazz-musiikissa. Tutkittiin myös mitä eri lähestymistapoja on musiikin tulkintaan. Tavoitteena oli
luoda tutkitun tiedon pohjalta tiivis, mutta kattava koonti musiikin ammattilaisille suomen kielellä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koottiin eri tietokannoista ja se
analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tulokset täydensivät ja vahvistivat tietoperustaa. Klassisen ja pop/jazz-musiikin tulkinnan
taustalla vaikuttaa vahvat historialliset ja kulttuurilliset perinteet, joita noudatetaan enemmän tai
vähemmän uskollisesti riippuen tyylisuuntauksesta. Klassinen musiikki nojaa vahvasti nuottiin ja olettaa
nuotin sisältävän kaiken tarvittavan tiedon, kuten kaikki sävelet jotka kuuluu soittaa. Populaarimusiikissa
nuotin käyttö on vapaampaa ja itse nuotin rakenne poikkeaa klassisesta nuotista sen yksinkertaisuudellaan.
Filosofisesta näkökulmasta musiikin tulkinnan katsotaan olevan joko hermeneuttista tai semioottista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta musiikin olevan monimutkainen ilmiö, johon liittyy useita eri tekijöitä.
Tulkinta on olennainen osa musiikin muuntamisessa merkeistä merkityksiksi. Musiikin ymmärtäminen
edellyttää sen tarkastelemista useista eri näkökulmista ja osa-alueista, kuten filosofian, nuotin,
subjektiivisuuden ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta.
tehdä musiikista vaikuttavaa. Tulkitsematon musiikki on passiivista ja neutraalia, minkä vuoksi teokset
täytyy tulkita voidakseen tulla itsekseen ja näyttäytyä eri konteksteissa. Musiikillinen tulkinta pyrkii
löytämään, miten teos koetaan ja esitellään. Merkitykset luovat aina tulkitsija itse ja ne ovat yksilöllisiä ja
monimuotoisia. Tulkitsijan täytyy tiedostaa, mitä tietoa tulkinnan kohde antaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia eroja on nuotin käytössä musiikin tulkinnassa klassisessa
ja pop/jazz-musiikissa. Tutkittiin myös mitä eri lähestymistapoja on musiikin tulkintaan. Tavoitteena oli
luoda tutkitun tiedon pohjalta tiivis, mutta kattava koonti musiikin ammattilaisille suomen kielellä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koottiin eri tietokannoista ja se
analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tulokset täydensivät ja vahvistivat tietoperustaa. Klassisen ja pop/jazz-musiikin tulkinnan
taustalla vaikuttaa vahvat historialliset ja kulttuurilliset perinteet, joita noudatetaan enemmän tai
vähemmän uskollisesti riippuen tyylisuuntauksesta. Klassinen musiikki nojaa vahvasti nuottiin ja olettaa
nuotin sisältävän kaiken tarvittavan tiedon, kuten kaikki sävelet jotka kuuluu soittaa. Populaarimusiikissa
nuotin käyttö on vapaampaa ja itse nuotin rakenne poikkeaa klassisesta nuotista sen yksinkertaisuudellaan.
Filosofisesta näkökulmasta musiikin tulkinnan katsotaan olevan joko hermeneuttista tai semioottista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta musiikin olevan monimutkainen ilmiö, johon liittyy useita eri tekijöitä.
Tulkinta on olennainen osa musiikin muuntamisessa merkeistä merkityksiksi. Musiikin ymmärtäminen
edellyttää sen tarkastelemista useista eri näkökulmista ja osa-alueista, kuten filosofian, nuotin,
subjektiivisuuden ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta.
