1980-luvun rivitalojen riskirakennekorjausten onnistuminen ja sisäilman laatu
Iivanainen, Essi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520712
Tiivistelmä
1980-luvulla rakennetuissa rivitaloissa on erilaisia riskirakenteita, joihin syntyy muita rakenteita herkemmin kosteus- ja mikrobivaurioita. Yhdessä monien muiden tekijöiden kanssa kosteus- ja mikrobivauriot voivat heikentää sisäilman laatua, mikä voi aiheuttaa ihmisille terveyshaittaa. Sisäilman laatua voidaan parantaa korjaamalla riskirakenteita. Myös asukkaat itse voivat vaikuttaa kotiensa sisäilman laatuun.
Tässä työssä selvitettiin 1980-luvulla rakennettuihin rivitaloasuntoihin tehtyjen riskirakennekorjausten onnistumista. Tutkimuksen kohteena oli viisi asuntoa kahdesta rivitaloyhtiöstä sekä näiden asukkaat. Työssä tuotettiin lisäksi tutkimuksen kohderyhmälle asukasohjeistus, jonka avulla he voivat ylläpitää kodeissaan mahdollisimman turvallista ja terveellistä sisäilman laatua. Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli selvittää, kokevatko asukkaat ohjeistuksen hyödylliseksi. Asukasohjeistus on tarkoitus ottaa käyttöön pysyvästi osana toimeksiantajan rakennusterveyteen liittyviä palveluita.
Riskirakennekorjausten onnistumista sekä asukasohjeistuksen hyödyllisyyttä tutkittiin asukkaille suunnatulla paperisella kyselyllä. Asuntojen nykyistä sisäilman laatua selvitettiin lisäksi pitkäaikaisilla seurantamittauksilla. Asunnoista mitattiin paine-eroja, hiilidioksidipitoisuuksia sekä lämpö- ja kosteusolosuhteita. Asukkaita ohjattiin huomioimaan asukasohjeistus toiminnassaan seurantamittausten puolessa välissä.
Kaikki asukkaat olivat kokeneet riskirakennekorjausremontit onnistuneiksi. Yhdessä asunnossa koettiin vielä poikkeavaa hajua. Asuntojen paine-erot ja mitatut olosuhteet täyttivät pääasiassa asetetut vaatimukset ja suositukset. Ainakin yhden asunnon kosteuslisä sekä yhden asunnon yöllinen hiilidioksidipitoisuus vaativat kuitenkin toimenpiteitä. Suurin osa asukkaista koki asukasohjeistuksen hyödylliseksi, vaikka ohjeistuksen sisältö oli kohderyhmälle tuttua asiaa. Seurantamittauksissa asukasohjeistuksen hyödyllisyys näkyi yhden asunnon alipaineisuuden vähenemisenä ulkoilmaan nähden.
Tulosten perusteella 1980-luvun rivitalojen riskirakenteita on mahdollista korjata onnistuneesti. Asukasohjeistus toimii asukkaille hyödyllisenä muistilappuna sen sijaan, että siitä opittaisiin paljonkaan uutta.
Tässä työssä selvitettiin 1980-luvulla rakennettuihin rivitaloasuntoihin tehtyjen riskirakennekorjausten onnistumista. Tutkimuksen kohteena oli viisi asuntoa kahdesta rivitaloyhtiöstä sekä näiden asukkaat. Työssä tuotettiin lisäksi tutkimuksen kohderyhmälle asukasohjeistus, jonka avulla he voivat ylläpitää kodeissaan mahdollisimman turvallista ja terveellistä sisäilman laatua. Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli selvittää, kokevatko asukkaat ohjeistuksen hyödylliseksi. Asukasohjeistus on tarkoitus ottaa käyttöön pysyvästi osana toimeksiantajan rakennusterveyteen liittyviä palveluita.
Riskirakennekorjausten onnistumista sekä asukasohjeistuksen hyödyllisyyttä tutkittiin asukkaille suunnatulla paperisella kyselyllä. Asuntojen nykyistä sisäilman laatua selvitettiin lisäksi pitkäaikaisilla seurantamittauksilla. Asunnoista mitattiin paine-eroja, hiilidioksidipitoisuuksia sekä lämpö- ja kosteusolosuhteita. Asukkaita ohjattiin huomioimaan asukasohjeistus toiminnassaan seurantamittausten puolessa välissä.
Kaikki asukkaat olivat kokeneet riskirakennekorjausremontit onnistuneiksi. Yhdessä asunnossa koettiin vielä poikkeavaa hajua. Asuntojen paine-erot ja mitatut olosuhteet täyttivät pääasiassa asetetut vaatimukset ja suositukset. Ainakin yhden asunnon kosteuslisä sekä yhden asunnon yöllinen hiilidioksidipitoisuus vaativat kuitenkin toimenpiteitä. Suurin osa asukkaista koki asukasohjeistuksen hyödylliseksi, vaikka ohjeistuksen sisältö oli kohderyhmälle tuttua asiaa. Seurantamittauksissa asukasohjeistuksen hyödyllisyys näkyi yhden asunnon alipaineisuuden vähenemisenä ulkoilmaan nähden.
Tulosten perusteella 1980-luvun rivitalojen riskirakenteita on mahdollista korjata onnistuneesti. Asukasohjeistus toimii asukkaille hyödyllisenä muistilappuna sen sijaan, että siitä opittaisiin paljonkaan uutta.