Toiminnallisen oppimisympäristön mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli rakentaa kunnalliseen varhaiskasvatusyksikköön montessoripedagogiikan periaatteita soveltaen toiminnallinen oppimisympäristö ja mallittaa sen käyttäminen varhaiskasvatusyksikön henkilöstölle ja lapsille. Tarkoituksena oli myös selvittää, tukeeko montessoripedagogiikkaa soveltaen rakennettu toiminnallinen oppimisympäristö lasten tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja vireystilan säätelyn taitoja varhaiskasvatushenkilöstön mielestä.

Opinnäytetyö koostuu kehittämistyöstä ja laadullisesta osuudesta. Kehittämistyön osuudessa kuvataan toiminnallisen oppimisympäristön rakentamisen ja käyttöönoton mallittamisen prosessi tuotekehitysprojektin mukaisesti. Kehittämistyön tukena käytettiin dialogista keskustelua, benchmarkkausta ja havainnointia. Laadullinen osuus koostuu varhaiskasvatusyksikön henkilöstölle tehdystä kyselystä ja sen tulosten analyysistä. Kyselyn tulokset on analysoitu sisällönanalyysia käyttäen. Teoreettisessa viitekehyksessä on määritelty opinnäytetyön kannalta keskeiset käsitteet: tarkkaavuus, toiminnanohjaus, vireystila, montessoripedagogiikka ja toiminnallinen oppimisympäristö.

Kehittämistyön tuloksena syntyivät kuvaukset toiminnallisen oppimisympäristön rakentamisesta ja käyttöönoton mallittamisesta. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että montessoripedagogiikkaan pohjautuvaa toiminnallista oppimisympäristöä voidaan hyödyntää varhaiskasvatusikäisten lasten tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja vireystilan säätelyn taitojen kehittymisen tukena. Huomioitavaa on kuitenkin se, että lapset toimivat ympäristössä yksilöllisesti ja ympäristö tuki toisten lasten taitoja paremmin kuin toisten. Kyselyn tuloksissa nousi esiin myös tilan säännöllisen ja pitkäaikaisen käytön tärkeys, jotta taitojen kehittyminen pystyttiin näkemään.

The purpose of this thesis was to design a functional learning environment based on the principles of Montessori pedagogy for an early childhood education unit and to model its use for the staff and the children. The aim was also to examine whether using the learning environment supports children’s attention, executive function and alertness regulation skills in the opinion of early childhood education professionals.

The thesis consists of a development project and a qualitative research component. The development project describes the process of modeling the construction and implementation of a functional learning environment in accordance with the product development project. Dialogic discussion, benchmarking sessions and observation were used to support the development work. The qualitative section consists of a survey conducted among the early childhood education staff and an analysis of its results. The survey results were analyzed using content analysis. The key concepts were defined in the theoretical framework: attention, executive function, alertness mode, Montessori pedagogy and functional learning environment.

The outcomes of the development project include descriptions of the construction of a functional learning environment and the modeling of its implementation. Based on the survey results, it can be concluded that a functional learning environment grounded in Montessori pedagogy can support the development of children’s attention, executive function and alertness regulation skills in early childhood education. However, it was noted that children act individually in the environment and the environment supported some children's skills better than others. The survey results also highlighted the importance of regular and long-term use of the environment so that the development of skills could be seen.