Drone-tekniikan hyödyntäminen aurinkovoimaloiden kunnossapidossa
Sirniö, Teemu (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520707
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kehitettiin Enersense International Oyj:lle käyttökelpoisia tarkastusmenetelmiä aurinkovoimaloiden kunnossapitoon hyödyntämällä lämpökameralla varustettua dronea. Tavoitteena oli tehostaa tarkastuksia, parantaa työturvallisuutta ja vastata kasvaviin asiakasvaatimuksiin. Kehittämistyön tuloksena laadittiin käytännönläheinen työohje, joka ohjasi dronen käyttöä osana kunnossapitoprosesseja.
Menetelmien toimivuutta arvioitiin kehittämistutkimuksen keinoin yhdistämällä teoreettinen viitekehys ja käytännön testaus. Lämpökuvauksia ja visuaalisia tarkastuksia suoritettiin neljässä eri aurinkovoimalakohteessa. Tarkastuksissa havaittiin paneelien lämpöpoikkeamia, jotka viittasivat mahdollisiin laitteistovikoihin ja viallisiin johdotuksiin. Drone osoittautui hyödylliseksi tarkastusten kattavuuden, tehokkuuden ja dokumentoinnin parantamisessa.
Tulokset tukivat tietoperustassa esitettyä käsitystä droneteknologian soveltuvuudesta aurinko-voimaloiden kunnossapitoon. Toteutuksen aikana ilmeni myös haasteita, kuten sääolosuhteiden ja lentorajoitusalueiden rajoituksista, jotka korostivat lentojen ennakkosuunnittelun merkitystä. Laadittu työohje sai myönteistä palautetta yrityksen henkilöstöltä, ja sen käyttöä voitiin laajentaa jatkossa työmenetelmien kehittyessä.
Kehitetty menetelmä mahdollisti kunnossapitotoimien tarkemman kohdentamisen ja vikatilanteiden nopeamman havaitsemisen. Tämä vähensi potentiaalisia seisokkiaikoja ja tuki aurinkovoimaloiden tuotantotehokkuuden parantamista. Työohje edisti myös henkilöstön perehdytystä ja yhtenäisti sisäisiä toimintamalleja. Droneteknologian hyödyntäminen edisti siirtymää kohti digitaalisempaa ja turvallisempaa kunnossapitoa. Työn tulokset olivat sovellettavissa myös muiden teollisten kohteiden tarkastustoimintaan, joissa hyödynnettiin lämpö- ja ilmakuvausta.
Menetelmien toimivuutta arvioitiin kehittämistutkimuksen keinoin yhdistämällä teoreettinen viitekehys ja käytännön testaus. Lämpökuvauksia ja visuaalisia tarkastuksia suoritettiin neljässä eri aurinkovoimalakohteessa. Tarkastuksissa havaittiin paneelien lämpöpoikkeamia, jotka viittasivat mahdollisiin laitteistovikoihin ja viallisiin johdotuksiin. Drone osoittautui hyödylliseksi tarkastusten kattavuuden, tehokkuuden ja dokumentoinnin parantamisessa.
Tulokset tukivat tietoperustassa esitettyä käsitystä droneteknologian soveltuvuudesta aurinko-voimaloiden kunnossapitoon. Toteutuksen aikana ilmeni myös haasteita, kuten sääolosuhteiden ja lentorajoitusalueiden rajoituksista, jotka korostivat lentojen ennakkosuunnittelun merkitystä. Laadittu työohje sai myönteistä palautetta yrityksen henkilöstöltä, ja sen käyttöä voitiin laajentaa jatkossa työmenetelmien kehittyessä.
Kehitetty menetelmä mahdollisti kunnossapitotoimien tarkemman kohdentamisen ja vikatilanteiden nopeamman havaitsemisen. Tämä vähensi potentiaalisia seisokkiaikoja ja tuki aurinkovoimaloiden tuotantotehokkuuden parantamista. Työohje edisti myös henkilöstön perehdytystä ja yhtenäisti sisäisiä toimintamalleja. Droneteknologian hyödyntäminen edisti siirtymää kohti digitaalisempaa ja turvallisempaa kunnossapitoa. Työn tulokset olivat sovellettavissa myös muiden teollisten kohteiden tarkastustoimintaan, joissa hyödynnettiin lämpö- ja ilmakuvausta.