Varastonhallintasovelluksen prototyyppi
Talvitie, Jani (2025)
Talvitie, Jani
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520917
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kehitettiin varastonhallintasovelluksen prototyyppi, joka toteutettiin ketterien menetelmien ja Scrum-viitekehyksen mukaisesti. Työn tavoitteena oli ratkaista yrityksen varastonhallintaan liittyviä haasteita keskittämällä hajautettu tieto yhteen järjestelmään ja parantamalla resurssien hallintaa. Kehitystyö suoritettiin yhteistyössä toimeksiantajayrityksen kanssa, joka ei aiemmin käyttänyt sähköistä varastonhallintaa.
Sovelluksen suunnittelu perustui käyttäjätarinoihin ja teemahaastatteluihin, joiden avulla määriteltiin toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset. Kehitysprosessi jaettiin kahteen sprinttiin, joissa toteutettiin käyttöliittymän suunnittelu sekä prototyypin tekninen toteutus. Prototyyppi kehitettiin low-code-alustalla, mikä mahdollisti nopean toteutuksen ilman syvällistä ohjelmointiosaamista.
Käyttäjäpalautteen perusteella sovellusta muokattiin iteratiivisesti. Palautteen avulla tunnistettiin kehityskohteita, joita hyödynnettiin seuraavissa sprinttijaksoissa. Prototyyppi saavutti version, joka vastasi yrityksen keskeisiä tarpeita. Työ osoitti, että ketterät menetelmät ja low-code-teknologiat muodostavat toimivan yhdistelmän käyttäjälähtöisessä ohjelmistokehityksessä.
Sovelluksen suunnittelu perustui käyttäjätarinoihin ja teemahaastatteluihin, joiden avulla määriteltiin toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset. Kehitysprosessi jaettiin kahteen sprinttiin, joissa toteutettiin käyttöliittymän suunnittelu sekä prototyypin tekninen toteutus. Prototyyppi kehitettiin low-code-alustalla, mikä mahdollisti nopean toteutuksen ilman syvällistä ohjelmointiosaamista.
Käyttäjäpalautteen perusteella sovellusta muokattiin iteratiivisesti. Palautteen avulla tunnistettiin kehityskohteita, joita hyödynnettiin seuraavissa sprinttijaksoissa. Prototyyppi saavutti version, joka vastasi yrityksen keskeisiä tarpeita. Työ osoitti, että ketterät menetelmät ja low-code-teknologiat muodostavat toimivan yhdistelmän käyttäjälähtöisessä ohjelmistokehityksessä.