Asiakkaiden kokemukset digitaalisesta perhevalmennuksesta
Korhonen, Mirja (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520926
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden kokemuksia digitaalisesta perhevalmennuksesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa digitaalisten perhevalmennusten käytöstä ja toiveista, joita asiakkailla on näitä palveluita kohtaan.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Pirkanmaan hyvinvointialue eli Pirha. Aihe on ajankohtainen, koska Pirkanmaan hyvinvointialueella on otettu käyttöön digitaalinen perhevalmennus vuonna 2024 ja asiakaskokemuksia ei ole aiemmin kartoitettu. Perhevalmennuksen järjestäminen on lakisääteistä neuvolan toimintaa kaikille ensimmäistä lasta odottaville perheille. Pirhan nettisivuilla oleva valmennusmateriaali on ajasta ja paikasta riippumatta saavutettavissa ensimmäistä lasta odottavien vanhempien lisäksi kaikille muillekin asiasta kiinnostuneille.
Opinnäytetyön aineiston keräsi työn tilaaja sähköisellä kyselylomakkeella alkuvuodesta 2025. Kyselylomake sisälsi pääasiassa strukturoituja kysymyksiä ja lisäksi kaksi avointa kysymystä. Kysymyksillä kartoitettiin asiakkaiden kokemuksia riittävästä tiedonsaannista digitaalisesta perhevalmennuksesta ja lisätiedon tarpeesta. Jos vastasi kyselyn viimeiseen kaikille näkyvään kysymykseen kokeneensa synnytyspelkoa tai synnytysjännitystä, aukesi vielä kolme tähän aihealueeseen liittyvää lisäkysymystä.
Asiakaspalautekyselyyn vastasi 51 henkilöä, joista 21 ei antanut lupaa vastausten käyttöön tieteellisessä tutkimuksessa, joten opinnäytetyön lopulliseksi aineistoksi muodostui 30 vastaajan kyselylomakevastaukset. Aineisto analysoitiin pääasiassa määrällisen tutkimuksen keinoin, avoimet kysymykset laadullisen tutkimuksen keinoin teemoittelemalla.
Valtaosa vastaajista koki, että digitaalinen perhevalmennus ei ollut riittävä heidän tarpeisiinsa. Osasta perhevalmennuksen teemoista vastaajat kokivat saaneensa paremmin tietoa kuin toisista. Parhaiten vastaajat kokivat saaneensa tietoa vauvanhoidosta. Eniten vastaajat jäivät kaipaaman lisätietoa synnytyksestä, josta jäätiin kaipaamaan konkreettista kätilön pitämää valmennusta. Digitaalisen perhevalmennuksen jälkeen asiakkaat jäivät kaipaamaan läsnäolovalmennuksen vuorovaikutteisuutta ja vertaistukea. Tulosten perusteella synnytyspelon ja synnytysjännityksen tunnistamiseen ja hoitoon tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
Johtopäätöksenä tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että digitaalisen perhevalmennuksen lisänä asiakkaat kaipaavat ryhmämuotoista läsnäolovalmennusta vertaistuen, konkretian ja vuorovaikutuksen vuoksi. Erityisesti synnytys nousi vastauksissa aihealueena, josta halutaan lisätietoa ja mieluiten juuri läsnäolovalmennuksena.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Pirkanmaan hyvinvointialue eli Pirha. Aihe on ajankohtainen, koska Pirkanmaan hyvinvointialueella on otettu käyttöön digitaalinen perhevalmennus vuonna 2024 ja asiakaskokemuksia ei ole aiemmin kartoitettu. Perhevalmennuksen järjestäminen on lakisääteistä neuvolan toimintaa kaikille ensimmäistä lasta odottaville perheille. Pirhan nettisivuilla oleva valmennusmateriaali on ajasta ja paikasta riippumatta saavutettavissa ensimmäistä lasta odottavien vanhempien lisäksi kaikille muillekin asiasta kiinnostuneille.
Opinnäytetyön aineiston keräsi työn tilaaja sähköisellä kyselylomakkeella alkuvuodesta 2025. Kyselylomake sisälsi pääasiassa strukturoituja kysymyksiä ja lisäksi kaksi avointa kysymystä. Kysymyksillä kartoitettiin asiakkaiden kokemuksia riittävästä tiedonsaannista digitaalisesta perhevalmennuksesta ja lisätiedon tarpeesta. Jos vastasi kyselyn viimeiseen kaikille näkyvään kysymykseen kokeneensa synnytyspelkoa tai synnytysjännitystä, aukesi vielä kolme tähän aihealueeseen liittyvää lisäkysymystä.
Asiakaspalautekyselyyn vastasi 51 henkilöä, joista 21 ei antanut lupaa vastausten käyttöön tieteellisessä tutkimuksessa, joten opinnäytetyön lopulliseksi aineistoksi muodostui 30 vastaajan kyselylomakevastaukset. Aineisto analysoitiin pääasiassa määrällisen tutkimuksen keinoin, avoimet kysymykset laadullisen tutkimuksen keinoin teemoittelemalla.
Valtaosa vastaajista koki, että digitaalinen perhevalmennus ei ollut riittävä heidän tarpeisiinsa. Osasta perhevalmennuksen teemoista vastaajat kokivat saaneensa paremmin tietoa kuin toisista. Parhaiten vastaajat kokivat saaneensa tietoa vauvanhoidosta. Eniten vastaajat jäivät kaipaaman lisätietoa synnytyksestä, josta jäätiin kaipaamaan konkreettista kätilön pitämää valmennusta. Digitaalisen perhevalmennuksen jälkeen asiakkaat jäivät kaipaamaan läsnäolovalmennuksen vuorovaikutteisuutta ja vertaistukea. Tulosten perusteella synnytyspelon ja synnytysjännityksen tunnistamiseen ja hoitoon tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
Johtopäätöksenä tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että digitaalisen perhevalmennuksen lisänä asiakkaat kaipaavat ryhmämuotoista läsnäolovalmennusta vertaistuen, konkretian ja vuorovaikutuksen vuoksi. Erityisesti synnytys nousi vastauksissa aihealueena, josta halutaan lisätietoa ja mieluiten juuri läsnäolovalmennuksena.