ChatGPT:n kyky ennustaa A/B-testattujen markkinointitekstien voittajia
Liikala, Tuomas (2025)
Liikala, Tuomas
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520970
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520970
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, pystyykö generatiivisen tekoälyn työkalu, ChatGPT, ennustamaan A/B-testatuista markkinointiteksteistä voittavan vaihtoehdon sosiaalisen median alustoilla ilman erillistä tehtäväkohtaista koulutusta kyseiseen tehtävään. Työssä vertailtiin tekoälyn antamia ennusteita todellisiin testituloksiin ja arvioitiin, voisiko tekoäly toimia perinteisen A/B-testauksen tukena tai vaihtoehtona.
Teoreettinen viitekehys pohjautui siirto-oppimiseen ja zero-shot learning -mallien hyödyntämiseen. Tutkimus toteutettiin määrällisenä analyysina, jossa tekoälyn ennustuskykyä arvioitiin binomijakaumaan perustuvan tilastollisen testauksen avulla.
Empiirisessä osassa analysoitiin 19 onnistunutta A/B-testiä Meta-alustalla, joissa vertailtiin eri markkinointitekstejä keskenään. ChatGPT arvioi kunkin A/B-testin voittavan version ja sen ennusteet vertailtiin toteutuneisiin tuloksiin. Tekoälytyökalu ennusti oikein 14 tapausta 19:stä ja binomitestin perusteella sen suoritus oli tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin satunnainen arvaus.
Tekoälyn havaittiin tunnistavan markkinointiviestinnän toimivia elementtejä ja tarjoavan hyödyllistä tukea erityisesti pienille yrityksille, joilla on rajalliset resurssit eikä välttämättä markkinoinnillista osaamista. Vaikka hienosäätämätön tekoäly ei vielä korvaa perinteistä A/B-testausta, se voi täydentää viestinnällistä päätöksentekoa ja nopeuttaa sisällöntuotannon suunnittelua. Työn lopputuloksena luotiin käytännön ohjeistus A/B-testien toteuttamiseen Metan alustoilla sekä järjestelmäpromptimalli, jonka avulla ChatGPT:tä voidaan hyödyntää ennusteiden luomiseen. Molemmat ovat erityisesti yksinyrittäjille sekä mikro- ja pienyrityksille suunniteltuja työkaluja markkinointiviestinnän tueksi. Jatkossa voisi olla perusteltua tutkia, parantaisiko tehtävään hienosäädetyn mallin käyttö ennustetarkkuutta edelleen.
Teoreettinen viitekehys pohjautui siirto-oppimiseen ja zero-shot learning -mallien hyödyntämiseen. Tutkimus toteutettiin määrällisenä analyysina, jossa tekoälyn ennustuskykyä arvioitiin binomijakaumaan perustuvan tilastollisen testauksen avulla.
Empiirisessä osassa analysoitiin 19 onnistunutta A/B-testiä Meta-alustalla, joissa vertailtiin eri markkinointitekstejä keskenään. ChatGPT arvioi kunkin A/B-testin voittavan version ja sen ennusteet vertailtiin toteutuneisiin tuloksiin. Tekoälytyökalu ennusti oikein 14 tapausta 19:stä ja binomitestin perusteella sen suoritus oli tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin satunnainen arvaus.
Tekoälyn havaittiin tunnistavan markkinointiviestinnän toimivia elementtejä ja tarjoavan hyödyllistä tukea erityisesti pienille yrityksille, joilla on rajalliset resurssit eikä välttämättä markkinoinnillista osaamista. Vaikka hienosäätämätön tekoäly ei vielä korvaa perinteistä A/B-testausta, se voi täydentää viestinnällistä päätöksentekoa ja nopeuttaa sisällöntuotannon suunnittelua. Työn lopputuloksena luotiin käytännön ohjeistus A/B-testien toteuttamiseen Metan alustoilla sekä järjestelmäpromptimalli, jonka avulla ChatGPT:tä voidaan hyödyntää ennusteiden luomiseen. Molemmat ovat erityisesti yksinyrittäjille sekä mikro- ja pienyrityksille suunniteltuja työkaluja markkinointiviestinnän tueksi. Jatkossa voisi olla perusteltua tutkia, parantaisiko tehtävään hienosäädetyn mallin käyttö ennustetarkkuutta edelleen.