Luonnonsavi pystyeristeen tiivistemateriaalina : Korvenmäen pystyeriste ja vesienohjaus
Walldén, Elina (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621054
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621054
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia luonnonsaven soveltuvuutta
kaatopaikkarakenteiden pystyeristeen tiivistemateriaaliksi. Työn tulokset osoittavat, että huolellisesti tutkittu ja olosuhteiltaan sopivaksi kuivattu luonnonsavi voi täyttää rakenteelle asetetut tiiviys- ja vedenläpäisevyysvaatimukset.
Ennen varsinaista koerakennetta savesta tehtiin vaaditut ennakkokokeet. Laboratoriokokeet antoivat luotettavat lähtötiedot materiaalin ominaisuuksista, mutta työmaakokemukset toivat esiin käytännön haasteita, kuten lihavan saven paakkuuntumisen, kuivatuksen sääriippuvuuden sekä kerrostiivistyksen vaatimukset.
Luonnonsaven hyödyntäminen tiivistemateriaalina tarjoaa potentiaalisia etuja erityisesti kustannusten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta verrattuna tuontimateriaaleihin, kuten maabentoniittiin. Suomessa esiintyvät laajat savivarannot ovat pääosin hyödyntämättömiä, ja niiden tehokas käyttö voisi edistää kiertotalouden tavoitteita infrarakentamisessa. Soveltaminen edellyttää kuitenkin savimateriaalin laadun systemaattista arviointia, riittäviä varastointi- ja kuivatusratkaisuja sekä sääolosuhteiden huomioon ottamista rakentamisessa.
kaatopaikkarakenteiden pystyeristeen tiivistemateriaaliksi. Työn tulokset osoittavat, että huolellisesti tutkittu ja olosuhteiltaan sopivaksi kuivattu luonnonsavi voi täyttää rakenteelle asetetut tiiviys- ja vedenläpäisevyysvaatimukset.
Ennen varsinaista koerakennetta savesta tehtiin vaaditut ennakkokokeet. Laboratoriokokeet antoivat luotettavat lähtötiedot materiaalin ominaisuuksista, mutta työmaakokemukset toivat esiin käytännön haasteita, kuten lihavan saven paakkuuntumisen, kuivatuksen sääriippuvuuden sekä kerrostiivistyksen vaatimukset.
Luonnonsaven hyödyntäminen tiivistemateriaalina tarjoaa potentiaalisia etuja erityisesti kustannusten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta verrattuna tuontimateriaaleihin, kuten maabentoniittiin. Suomessa esiintyvät laajat savivarannot ovat pääosin hyödyntämättömiä, ja niiden tehokas käyttö voisi edistää kiertotalouden tavoitteita infrarakentamisessa. Soveltaminen edellyttää kuitenkin savimateriaalin laadun systemaattista arviointia, riittäviä varastointi- ja kuivatusratkaisuja sekä sääolosuhteiden huomioon ottamista rakentamisessa.