Tekoälyn hyödyntäminen kunnallishallinnon johtamisessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tekoälyä voi hyödyntää ICT-palvelujen johtamisessa ja mitkä tekijät estävät sen käyttöä. Tekoälyn käytöllä erityisesti julkishallinnossa on laaja vaikutus yhteiskuntaan. ICT-palveluiden johtajat ja asiantuntijat ovat keskeisessä asemassa niin hyödyntämisen, tietosuojan kuin eettisyydenkin kannalta. Tutkimuksessa kartoitettiin julkishallinnon päätöksentekorakenteita ja yhteiskunnallista vastuuta, johtamisen perusperiaatteita, älykkään organisaation ominaisuuksia sekä tietohallinnon roolia. Lisäksi perehdyttiin tekoälyyn ja sen kehitykseen, siihen liittyvään päätös- ja vaikutusvaltaan, uhkiin, lainsäädäntöön, suosituimpiin tekoälysovelluksiin sekä tekoälyn hyödyntämiseen johtamisessa.

Kunnallishallintoon kuuluvan tilaajan tekoälyn käyttöä selvitettiin toteuttamalla laaja sähköinen kysely, johon osallistettiin eri rooleissa toimivia henkilöitä. Kyselyssä kartoitettiin tekoälyn nykyistä käyttöä, siinä koettuja haasteita ja missä sen mahdollisuudet ja vaikutukset nähtiin merkittävimpinä tulevaisuudessa. Lisäksi tutustuttiin tilaajaorganisaation tekoälyyn liittyviin suunnitelmiin, linjauksiin ja ohjeistuksiin. Suurimpana esteenä pidettiin tietosuojaan liittyviä haasteita ja eniten mahdollisuuksia nähtiin olevan työn tehostamisessa kuten automatisoinnissa, dokumentoinnissa ja tietojohtamisessa. Toisaalta päätöksentekoon tekoälyn arveltiin vaikuttavan vähäisemmin. Organisaatiossa oli myös toteutettu tekoälykokeilu ja käynnistetty henkilöstöä tukevia toimenpiteitä kuten koulutuksia, ohjeita ja tukimateriaaleja sekä yhteistyöverkosto.

Johtopäätöksinä voitiin todeta, että tilaajaorganisaatiossa oli juridisista esteistä huolimatta kyetty hyödyntämään tekoälyä erilaisissa tehtävissä. Kyvykkyyksien rakentamiseen panostetaan ja odotettavissa on nopeaa edistymistä esteiden vähentyessä ja valmiuksien kasvaessa. ICT-palveluiden johtamisessa merkittävimpiä hyötypotentiaaleja on mahdollisuuksien luomisessa, toiminnan tehostamisessa sekä resurssien ennakoinnissa ja oikein kohdentamisessa. Lopuksi on esitetty koko organisaatiolle ja tietohallinnon johdolle toimenpideohjelmat mahdollisimman suuren hyödyn saamiseksi tekoälystä lähitulevaisuudessa.

Yhteenvetona raportista voidaan todeta sen kattavan johtamisen viitekehyksessä tekoälyn, kunnallishallinnon ja ICT-palveluiden kokonaisuuden hyvin laajasti kirkastaen niiden merkittävyyden niin asukkaiden turvallisuuden kuin palveluiden onnistumisenkin kannalta. Työ tuottaa erityisesti julkishallinnon toimijoille uutta tietoa tekoälyn, johtamisen ja ICT-palveluiden vaikutuksista ja riippuvuuksista sekä ymmärrystä tekoälyyn liittyvien valmiuksien merkittävyydestä.