Darajaat erikoissairaalan HR-rekrytointiprosessi - tapaustutkimus
Mohamud, Shukri Abdi (2025)
Mohamud, Shukri Abdi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621280
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Darajaat erikoissairaalan henkilöstön rekrytointiprosessia tapaustutkimuksen menetelmällä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada syvällinen ymmärrys siitä, miten rekrytointi sairaalassa käytännössä toteutuu, mitkä ovat prosessin vahvuudet ja mitkä kohdat kaipaavat kehittämistä. Rekrytointi on keskeinen osa henkilöstöhallintoa, ja sen sujuvuudella on suuri merkitys sekä työnantajan että työnhakijoiden näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa. Laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla Darajaat erikoissairaalan HR-ammattilaisia ja esihenkilöitä, jotka ovat mukana rekrytointiprosessin eri vaiheissa. Haastatteluiden avulla selvitettiin työnhakijoiden houkuttelumenetelmiä, hakemusten käsittelyä, valintakriteerejä sekä perehdytysprosesseja. Lisäksi tutkimukseen sisältyi määrällinen eli kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka toteutettiin anonyymisti verkossa Webropol-ohjelman avulla. Kyselyn avulla kerättiin laajempi näkemys henkilöstön kokemuksista ja näkemyksistä rekrytoinnin toimivuudesta ja kehitystarpeista.
Tulosten perusteella Darajaat erikoissairaalan rekrytointiprosessi on toimiva ja kattaa tärkeimmät vaiheet perusasioiden osalta hyvin. Kuitenkin sekä haastattelut että kyselyt osoittivat, että hakijoiden tavoittamisessa ja viestinnässä on haasteita, jotka voivat vaikuttaa prosessin tehokkuuteen ja työnantajakuvan muodostumiseen. Lisäksi perehdytysvaiheessa havaittiin epäselvyyksiä, jotka saattavat heikentää uusien työntekijöiden työhön sitoutumista. Tutkimus ehdottaa myös digitaalisempien työkalujen käytön lisäämistä, mikä voisi nopeuttaa ja virtaviivaistaa rekrytointiprosessia kokonaisuutena.
Opinnäytetyön lopuksi esitettiin konkreettisia kehitysehdotuksia, joiden avulla Darajaat erikoissairaalan rekrytointia voitaisiin tehostaa ja tehdä entistä sujuvammaksi. Näillä toimilla pyritään vastaamaan nykypäivän rekrytoinnin vaatimuksiin sekä parantamaan työnhakijoiden ja työnantajan välistä vuorovaikutusta.
Tutkimuksen tulokset voivat toimia myös muiden terveydenhuollon organisaatioiden hyödyksi, jotka haluavat kehittää omia rekrytointikäytäntöjään ja varmistaa osaavan henkilöstön saannin kilpailussa työmarkkinoilla.
Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa. Laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla Darajaat erikoissairaalan HR-ammattilaisia ja esihenkilöitä, jotka ovat mukana rekrytointiprosessin eri vaiheissa. Haastatteluiden avulla selvitettiin työnhakijoiden houkuttelumenetelmiä, hakemusten käsittelyä, valintakriteerejä sekä perehdytysprosesseja. Lisäksi tutkimukseen sisältyi määrällinen eli kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka toteutettiin anonyymisti verkossa Webropol-ohjelman avulla. Kyselyn avulla kerättiin laajempi näkemys henkilöstön kokemuksista ja näkemyksistä rekrytoinnin toimivuudesta ja kehitystarpeista.
Tulosten perusteella Darajaat erikoissairaalan rekrytointiprosessi on toimiva ja kattaa tärkeimmät vaiheet perusasioiden osalta hyvin. Kuitenkin sekä haastattelut että kyselyt osoittivat, että hakijoiden tavoittamisessa ja viestinnässä on haasteita, jotka voivat vaikuttaa prosessin tehokkuuteen ja työnantajakuvan muodostumiseen. Lisäksi perehdytysvaiheessa havaittiin epäselvyyksiä, jotka saattavat heikentää uusien työntekijöiden työhön sitoutumista. Tutkimus ehdottaa myös digitaalisempien työkalujen käytön lisäämistä, mikä voisi nopeuttaa ja virtaviivaistaa rekrytointiprosessia kokonaisuutena.
Opinnäytetyön lopuksi esitettiin konkreettisia kehitysehdotuksia, joiden avulla Darajaat erikoissairaalan rekrytointia voitaisiin tehostaa ja tehdä entistä sujuvammaksi. Näillä toimilla pyritään vastaamaan nykypäivän rekrytoinnin vaatimuksiin sekä parantamaan työnhakijoiden ja työnantajan välistä vuorovaikutusta.
Tutkimuksen tulokset voivat toimia myös muiden terveydenhuollon organisaatioiden hyödyksi, jotka haluavat kehittää omia rekrytointikäytäntöjään ja varmistaa osaavan henkilöstön saannin kilpailussa työmarkkinoilla.