Alkuperäisrotulammas kainuunharmas tänään ja huomenna
Heikkilä, Raija (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621360
Tiivistelmä
Kainuunharmas on suomenlampaan ja ahvenanmaanlampaan ohella yksi kolmesta alkuperäislammasroduistamme. Kantakirjan ja sen myötä alkuperäisrotustatuksen kainuunharmas sai vuonna 2015. Kantakirjattuja tehollisessa tuotannossa olevia kainuunharmaslampaita on alle 1300 yksilöä, vaikka rodun kokonaislukumäärä onkin noin 7000 eläintä. Rodun geneettinen puhdas eläinaines on kuitenkin dokumentoitu kantakirjauksella ja voidaan olettaa, että kantakirjatut eläimet muodostavat kainuunharmaspopulaation ytimen. Opinnäytetyö käsittelee kainuunharmaspopulaation tämänhetkistä jalostus- ja kasvatustilannetta sekä kasvattajien rodun tulevaisuuteen kohdistavia tavoitteita. Tutkimus suoritettiin sosiaalisen median alustalla Webropol-haastatteluna. Haastatteluun haluttiin vastauksia erilaisista lähtökohdista olevilta kasvattajilta.
Tutkimustuloksista paljastui rodun kasvattajien jakautuminen eri puolelle Suomea. Eläinmäärät tiloilla vaihtelivat alle 20 eläimestä yli 100 eläimeen. Vastaajissa oli myös eläimistä luopuneita, jolloin luopumisen syyksi oli annettu yleisesti tuotannon kannattamattomuus. Kannattavuus oli taustalla myös kysymyksissä, joissa etsittiin parannuskohteita tämänhetkiseen eläinten jalostukselliseen tasoon. Kasvattajat olivat kuitenkin yleisellä tasolla tyytyväisiä omaan eläinainekseensa. Kukaan vastaajista ei kertonut olevansa tyytymätön rotuvalintaan tai harkitsevansa luopumista eläimistä rodun vuoksi.
Kainuunharmaksen tulevaisuus nähdään tutkimuksessa pääosin positiivisena. Rodun alkukantaisuus ja sen myötä tietynlainen jalostamattomuus motivoi kainuunharmaksen kasvattajia. Vaikka kainuunharmaksen tuotostarkkailutulokset ovat jo tasoltaan verrattavissa suomenlampaan vastaaviin, on kuitenkin huomattavissa, ettei kainuunharmakselta ehkä vaadita nopeita taloudellisia tuloksia. Tätä voidaan pitää kainuunharmaksen etuna, koska hitaasti etenevän jalostuksen ansiosta rodun geenipooli säilyy laajana. Kasvattajat ovat sisäistäneet rodun kaikkien isälinjojen geneettisesti monipuolisena säilyttämisen tärkeyden. Kasvattajien sitoutuneisuus rodun geneettisesti monipuolisena pitämiseen aiheuttaa jossain määrin haasteita uudiseläinten hankinnassa tilojen välisten etäisyyksien vuoksi
Tutkimustuloksista paljastui rodun kasvattajien jakautuminen eri puolelle Suomea. Eläinmäärät tiloilla vaihtelivat alle 20 eläimestä yli 100 eläimeen. Vastaajissa oli myös eläimistä luopuneita, jolloin luopumisen syyksi oli annettu yleisesti tuotannon kannattamattomuus. Kannattavuus oli taustalla myös kysymyksissä, joissa etsittiin parannuskohteita tämänhetkiseen eläinten jalostukselliseen tasoon. Kasvattajat olivat kuitenkin yleisellä tasolla tyytyväisiä omaan eläinainekseensa. Kukaan vastaajista ei kertonut olevansa tyytymätön rotuvalintaan tai harkitsevansa luopumista eläimistä rodun vuoksi.
Kainuunharmaksen tulevaisuus nähdään tutkimuksessa pääosin positiivisena. Rodun alkukantaisuus ja sen myötä tietynlainen jalostamattomuus motivoi kainuunharmaksen kasvattajia. Vaikka kainuunharmaksen tuotostarkkailutulokset ovat jo tasoltaan verrattavissa suomenlampaan vastaaviin, on kuitenkin huomattavissa, ettei kainuunharmakselta ehkä vaadita nopeita taloudellisia tuloksia. Tätä voidaan pitää kainuunharmaksen etuna, koska hitaasti etenevän jalostuksen ansiosta rodun geenipooli säilyy laajana. Kasvattajat ovat sisäistäneet rodun kaikkien isälinjojen geneettisesti monipuolisena säilyttämisen tärkeyden. Kasvattajien sitoutuneisuus rodun geneettisesti monipuolisena pitämiseen aiheuttaa jossain määrin haasteita uudiseläinten hankinnassa tilojen välisten etäisyyksien vuoksi