Rejektiveden käyttö lannoitteena
Hintsala, Milla (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520893
Tiivistelmä
Lannoitelainsäädännön uudistuminen on viime vuosien aikana aiheuttanut merkittäviä muutoksia kierrätyslannoitteita koskevaan sääntelyyn. Aiempi lannoitelainsäädäntö (MMMa 24/11) rajoitti jätevesilietepohjaisten rejektivesien lannoitekäyttöä, jolloin niitä johdettiin teollisuusjätevesinä takaisin jätevedenpuhdistamolle. Sääntelyn uudistuttua heräsi tarve tarkastella lannoitekäytön mahdollisuutta uudelleen.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rejektiveden rajoitteet ja mahdollisuudet, mikäli sitä käytettäisiin lannoitteena maanviljelyssä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä tapaustutkimuksena, jossa aineistoa kerättiin kirjallisuuskatsauksen, näytteenottojen ja liukoisen typen varastokokeen avulla. Toimeksiantajana toimi Oulun biokaasulaitos (Gasum Oy).
Kirjallisuuskatsauksen tulos osoittaa, että rejektivettä koskeva lainsäädäntökehys on monitahoinen ja hajallaan. Säädökset katsovat rejektivettä sekä lannoitevalmisteena että jätemateriaalina. Arvoketjussa voidaan noudattaa kansallista lannoitelainsäädäntöä, joka määrittelee jätevesilietepohjaisen rejektiveden tuoteluokkaan 3 A. Orgaaninen maanparannusaine ja ainesosaluokkaan 10. käsitelty jätevesiliete. Lannoitekäyttö on mahdollista, mikäli arvoketjun eri vaiheita koskevat minimivaatimukset täytetään. Näiden lisäksi on huomioitava käytännön seikat.
Kahta näytettä lukuun ottamatta kaikkien tutkittujen parametrien pitoisuustulokset täyttivät lannoitelainsäädännön asettamat raja-arvot. Pitoisuusvertailuissa rejektiveden kuiva-ainekohtaiset pitoisuudet (kok-N, liuk-N, K) ylittivät laitoksen muiden (mädäte, kuivajae) valmisteiden pitoisuudet. Massaan suhteutettuna asetelma kääntyi toisinpäin. Pitoisuudet noudattivat samaa linjaa muiden rejektivesien kanssa muutamia poikkeuksia (kok-N, liuk-N) lukuun ottamatta.
Rejektivettä on tarjottu markkinoille Gasum Peltotyppi -tuotenimikkeellä ja sille on laadittu tuoteseloste, käyttöohjeet ja markkinahinta. Viljelijä voi saada rejektiveden levittämisestä kiertotalouden edistämisen toimenpidetukea. Jakeella on useita potentiaalisia käyttö-mahdollisuuksia (typpipitoinen lannoite, yhdistettynä lietelantaan, lannoitevalmisteseos), jotka käytännön toteutuksessa tulisi varmentaa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää osana päätöksentekoa, kun pohditaan rejektiveden käyttömahdollisuuksia. Lannoituskäyttö on kuitenkin uusi aihe, joten lisää tutkimustietoa tarvitaan erityisesti rejektiveden liukoisen typen haihtumisesta, lannoitusvaikutuksista, haitta-aineista, ravinteiden tarkemmista vaihteluväleistä, kannattavuudesta ja markkinasta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rejektiveden rajoitteet ja mahdollisuudet, mikäli sitä käytettäisiin lannoitteena maanviljelyssä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä tapaustutkimuksena, jossa aineistoa kerättiin kirjallisuuskatsauksen, näytteenottojen ja liukoisen typen varastokokeen avulla. Toimeksiantajana toimi Oulun biokaasulaitos (Gasum Oy).
Kirjallisuuskatsauksen tulos osoittaa, että rejektivettä koskeva lainsäädäntökehys on monitahoinen ja hajallaan. Säädökset katsovat rejektivettä sekä lannoitevalmisteena että jätemateriaalina. Arvoketjussa voidaan noudattaa kansallista lannoitelainsäädäntöä, joka määrittelee jätevesilietepohjaisen rejektiveden tuoteluokkaan 3 A. Orgaaninen maanparannusaine ja ainesosaluokkaan 10. käsitelty jätevesiliete. Lannoitekäyttö on mahdollista, mikäli arvoketjun eri vaiheita koskevat minimivaatimukset täytetään. Näiden lisäksi on huomioitava käytännön seikat.
Kahta näytettä lukuun ottamatta kaikkien tutkittujen parametrien pitoisuustulokset täyttivät lannoitelainsäädännön asettamat raja-arvot. Pitoisuusvertailuissa rejektiveden kuiva-ainekohtaiset pitoisuudet (kok-N, liuk-N, K) ylittivät laitoksen muiden (mädäte, kuivajae) valmisteiden pitoisuudet. Massaan suhteutettuna asetelma kääntyi toisinpäin. Pitoisuudet noudattivat samaa linjaa muiden rejektivesien kanssa muutamia poikkeuksia (kok-N, liuk-N) lukuun ottamatta.
Rejektivettä on tarjottu markkinoille Gasum Peltotyppi -tuotenimikkeellä ja sille on laadittu tuoteseloste, käyttöohjeet ja markkinahinta. Viljelijä voi saada rejektiveden levittämisestä kiertotalouden edistämisen toimenpidetukea. Jakeella on useita potentiaalisia käyttö-mahdollisuuksia (typpipitoinen lannoite, yhdistettynä lietelantaan, lannoitevalmisteseos), jotka käytännön toteutuksessa tulisi varmentaa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää osana päätöksentekoa, kun pohditaan rejektiveden käyttömahdollisuuksia. Lannoituskäyttö on kuitenkin uusi aihe, joten lisää tutkimustietoa tarvitaan erityisesti rejektiveden liukoisen typen haihtumisesta, lannoitusvaikutuksista, haitta-aineista, ravinteiden tarkemmista vaihteluväleistä, kannattavuudesta ja markkinasta.