Puustoiset perinnebiotoopit lisäämässä luonnon monimuotoisuutta Elonkierrossa
Mutkala, Pirjo (2025)
Mutkala, Pirjo
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060821503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060821503
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin metsälaitumilla ja hakamailla esiintynyttä eliölajistoa, elinympäristöjä ja perinteisiä hoitomenetelmiä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi Elonkierron maaseutu- ja kotieläinpuiston puustoisilla perinnebiotoopeilla Jokioisilla. Tavoitteena oli kuvata ja selvittää tietoperustaan tukien, miten puustoiset perinnebiotoopit lisäsivät luonnon monimuotoisuutta ja miten sitä voitaisiin ylläpitää ja edistää Elonkierrossa. Eliölajeista kartoitettiin kasveja, hyönteisiä, lintuja, lahottaja- ja mykorritsasieniä sekä nisäkkäistä lepakkoja. Eliölajien vuorovaikutussuhteista nostettiin muun muassa pölytys tarkasteltavaksi. Opinnäytetyön tilaajana oli puistoa ylläpitävä yhdistys Elonkierron ystävät ry. Perinnebiotooppialueet sijaitsivat Elonkierrossa Jokioisten kartanon entisillä metsäpuisto- ja laidunalueilla, keskeisellä paikalla Loimijokilaakson viljelymaisemaa.
Perinnebiotoopit ovat perinteisen karjatalouden muovaamia elinympäristöjä, joita on niitetty ja laidunnettu. Nämä niityt, kedot, hakamaat ja metsälaitumet ovat lajistoltaan monimuotoisimpia ja runsaslajisimpia, mutta myös uhanalaisimpia luontotyyppejämme. Perinnebiotooppien perinteinen hoito on yksi merkittävimmistä keinoista torjua luontokatoa. Monimuotoisuuden vaaliminen, luontotyyppien ja uhanalaisten lajien elinolojen turvaaminen, on tärkeimpiä hoidon tavoitteita. Elonkierrossa kasvillisuudessa tapahtuvia muutoksia seurattiin vuosina 2022–2024 muun muassa metsälaitumella, joka otettiin perinnebiotooppien hoidon piiriin vuonna 2022. Hoidon tulokset olivat alustavia ja tavoitteiden suuntaan osoittavia.
Puustoiset perinnebiotoopit lisäävät merkittävästi luonnon monimuotoisuutta koko Elonkierron maaseutu- ja kotieläinpuistolle. Puuston monimuotoisesta rakenteesta ja edustavuudesta kertovat iältään vaihteleva, lehtipuuvaltainen sekapuusto, jonka erityispiirteenä oli monilajisuus. Tammet ja muut jalopuut käsittivät osan 19 puulajista. Monipuolinen puustorakenne lahopuujatkumoineen luo edellytykset toimiville ekosysteemeille metsälaitumilla ja hakamailla. Puuston monilajisuus lisää puista riippuvaisen seuralaislajiston lajimäärää. Korkeuseroiltaan vaihtelevat puustoiset perinnebiotoopit tarjoavat elinympäristön, pesäpaikkoja ja talvehtimiskoloja lukuisille eliölajeille kuten hyönteisille, kolopuupesijöille, vanhan metsän linnustolle ja lepakoille. Suomessa vanhasta lehtipuustosta hyötyvät, pesän itse kovertavista kymmenestä kolopuupesijälinnuista seitsemän esiintyi Elonkierrossa, muun muassa uhanalaisuusluokituksessa erittäin uhanalainen hömötiainen. Metsälaitumien reunoilla ja hakamailla vallitseva lämmin mikroilmasto suosi monia hyönteisiä kuten mesipistiäisiä, perhosia, kukkakärpäsiä, kovakuoriaisia ja muita pölyttäjä- ja petohyönteisiä. Lähes kaikkien Elonkierrossa havaittujen 45 perhosen toukkavaiheen ravintokasvi löytyi puustoisilta perinnebiotoopeilta, jossa myös niittykasvit ja kukkivat puut tarjosivat pölyttäjähyönteisille ravintoa kukkajatkumona varhaisesta keväästä myöhään loppukesään.
Perinnebiotoopit ovat perinteisen karjatalouden muovaamia elinympäristöjä, joita on niitetty ja laidunnettu. Nämä niityt, kedot, hakamaat ja metsälaitumet ovat lajistoltaan monimuotoisimpia ja runsaslajisimpia, mutta myös uhanalaisimpia luontotyyppejämme. Perinnebiotooppien perinteinen hoito on yksi merkittävimmistä keinoista torjua luontokatoa. Monimuotoisuuden vaaliminen, luontotyyppien ja uhanalaisten lajien elinolojen turvaaminen, on tärkeimpiä hoidon tavoitteita. Elonkierrossa kasvillisuudessa tapahtuvia muutoksia seurattiin vuosina 2022–2024 muun muassa metsälaitumella, joka otettiin perinnebiotooppien hoidon piiriin vuonna 2022. Hoidon tulokset olivat alustavia ja tavoitteiden suuntaan osoittavia.
Puustoiset perinnebiotoopit lisäävät merkittävästi luonnon monimuotoisuutta koko Elonkierron maaseutu- ja kotieläinpuistolle. Puuston monimuotoisesta rakenteesta ja edustavuudesta kertovat iältään vaihteleva, lehtipuuvaltainen sekapuusto, jonka erityispiirteenä oli monilajisuus. Tammet ja muut jalopuut käsittivät osan 19 puulajista. Monipuolinen puustorakenne lahopuujatkumoineen luo edellytykset toimiville ekosysteemeille metsälaitumilla ja hakamailla. Puuston monilajisuus lisää puista riippuvaisen seuralaislajiston lajimäärää. Korkeuseroiltaan vaihtelevat puustoiset perinnebiotoopit tarjoavat elinympäristön, pesäpaikkoja ja talvehtimiskoloja lukuisille eliölajeille kuten hyönteisille, kolopuupesijöille, vanhan metsän linnustolle ja lepakoille. Suomessa vanhasta lehtipuustosta hyötyvät, pesän itse kovertavista kymmenestä kolopuupesijälinnuista seitsemän esiintyi Elonkierrossa, muun muassa uhanalaisuusluokituksessa erittäin uhanalainen hömötiainen. Metsälaitumien reunoilla ja hakamailla vallitseva lämmin mikroilmasto suosi monia hyönteisiä kuten mesipistiäisiä, perhosia, kukkakärpäsiä, kovakuoriaisia ja muita pölyttäjä- ja petohyönteisiä. Lähes kaikkien Elonkierrossa havaittujen 45 perhosen toukkavaiheen ravintokasvi löytyi puustoisilta perinnebiotoopeilta, jossa myös niittykasvit ja kukkivat puut tarjosivat pölyttäjähyönteisille ravintoa kukkajatkumona varhaisesta keväästä myöhään loppukesään.