Opiskelijana työelämässä : työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten työhyvinvointi koetaan erityisesti työtä tekevien opiskelijoiden keskuudessa sekä miten omaa ja työyhteisön työhyvinvointia voidaan tulevaisuudessa kehittää. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös, miten työhyvinvoinnin ongelmia voidaan ratkaista vastuullisuus ja eettinen kuormitus huomioiden. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tiivis ja käytännönläheinen kokonaisuus työhyvinvoinnin eri osa-alueista ja niiden kehittämisestä. Työ pyrkii tarjoamaan opiskelijoille ja muille työntekijöille hyödyllisiä keinoja ja oivalluksia oman työhyvinvoinnin parantamiseen sekä auttamaan muuttamaan ajatusmaailmaa työhyvinvointia tukevaksi. Lisäksi opinnäytetyö haluaa toimia yksilön, erityisesti opiskelijan, työhyvinvoinnin suunnannäyttäjänä ja ehkäistä yleisimpiä työhyvinvointiin liittyviä sudenkuoppia.

Johdannon jälkeen teoriaosio keskittyy työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin yleisellä tasolla ja pohtien. Tutkimus toteutettiin laadullisen ja määrällisen tutkimusmenetelmän yhdistelmänä. Aineisto kerättiin havainnoiden, kyselylomakkeen avulla ja muistiinpanoja tehden. Tutkimuksen kyselylomakkeeseen vastasi yhdeksän pankissa työskentelevää henkilöä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimustulokset kertovat, että kokonaisuutena työhyvinvointi koetaan tärkeänä osana arjen työelämää ja siihen panostetaan. Tutkimusotannan ollessa pieni, ei kuitenkaan voida tehdä suoria johtopäätöksiä tai vedota sen pohjalta yleispätevään totuuteen. Tämän tutkimuksen perusteella työhyvinvointi ja sen kehittäminen koetaan nyt ja tulevaisuudessa keskeisenä tekijänä toimivaa työelämää. On hyvä muistaa, että yksilön työhyvinvointi vaikuttaa työyhteisön työhyvinvointiin, joka vaikuttaa yrityksen tulokseen.

The main aim of this thesis was to survey how student’s perceive occupational well-being in working life and how it can be improved in the future. This thesis also explored how problems related to occupational well-being could be addressed while considering responsibility and ethical strain. The purpose of the thesis was to produce a concise and practical overview of the various dimensions of occupational well-being and their development. The thesis aimed to provide students and other employees with useful tools and insights to upgrade their own well-being at work and to help shift mindsets toward a more supportive view of occupational well-being. Additionally, the thesis sought to act as a guide for individuals, particularly students, in recognizing and avoiding the most common pitfalls related to occupational well-being.

Following the introduction, the theoretical section focused on the different aspects of occupational well-being at a general and reflective level. The research was carried out using a combination of qualitative and quantitative methods. Data was collected through observation, a questionnaire, and note-taking. Nine people working at a bank responded to the survey. Data analysis was accomplished using a data-driven content analysis methodology.

The research results indicate that occupational well-being is widely perceived as an important part of everyday work life and is an area that organizations are actively investing in. However, due to the small sample size, no broad generalizations or universally applicable conclusions can be drawn. Based on this study, occupational well-being and its development are seen as central elements of a functional work life. It is important to remember that individual’s well-being affects the well-being of the entire work unit, which impacts the organization's financial results.