Lastensuojelun työntekijöiden jaksamista tukevia tekijöitä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Reiman, Sari (2025)
Reiman, Sari
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060921613
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060921613
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin lastensuojelussa ja lastensuojelun sijaishuollossa
työskentelevien työntekijöiden työssä jaksamista sekä minkälaisilla toimenpiteillä työntekijöiden työhyvinvointia voitaisiin parantaa ja ylläpitää.
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja
opinnäytetyö liittyy Vaativan sijaishuollon osaamisen kehittämishankkeeseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu työhyvinvoinnin ja lastensuojelun käsitteiden kautta.
Tulosten mukaan lastensuojelun ja sijaishuollon työntekijät näkevät työnsä
merkityksellisenä ja vastuullisena. Myönteisinä tekijöinä työntekijät kuvaavat
muun muassa mahdollisuuden auttaa lasta, nähdä lapsen onnistuvan sekä
muodostaa toimivan vuorovaikutuksen lapsen kanssa. Kielteisinä tekijöinä
työntekijät mainitsevat muun muassa kiireen, työpaineet, säästöt, vuorotyön
sekä asiakasväkivallan. Toimenpiteinä työntekijät mainitsevat muun muassa
täydennyskoulutuksen, työntekijöiden lisäämisen, palkkauksen parantamisen,
kuulluksi tulemisen sekä tiedonkulun paranemisen. Vastauksissa esiintyy
myös tekijöitä, jotka nähdään myönteisinä, kielteisinä sekä toimenpiteinä.
Näitä tekijöitä ovat muun muassa työnohjaus ja esihenkilön rooli. Vaikka työntekijät kuvaavat lastensuojelutyön olevan haastavaa ja kuormittavaa, kokevat
työntekijät myös iloa sekä onnistumisia. Työntekijät näkevät työnsä merkittävänä, mutta toivovat enemmän arvostusta työlleen.
Toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyöstä saatavaa tietoa luomalla sijaishuollon toimijoiden kanssa pysyviä rakenteita, joiden avulla tuetaan työntekijöiden jaksamista. Myös muut lastensuojelusta kiinnostuneet voivat hyödyntää
tuloksia työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämiseksi ja
siten parantaa alan veto- ja pitovoimaa.
työskentelevien työntekijöiden työssä jaksamista sekä minkälaisilla toimenpiteillä työntekijöiden työhyvinvointia voitaisiin parantaa ja ylläpitää.
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja
opinnäytetyö liittyy Vaativan sijaishuollon osaamisen kehittämishankkeeseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu työhyvinvoinnin ja lastensuojelun käsitteiden kautta.
Tulosten mukaan lastensuojelun ja sijaishuollon työntekijät näkevät työnsä
merkityksellisenä ja vastuullisena. Myönteisinä tekijöinä työntekijät kuvaavat
muun muassa mahdollisuuden auttaa lasta, nähdä lapsen onnistuvan sekä
muodostaa toimivan vuorovaikutuksen lapsen kanssa. Kielteisinä tekijöinä
työntekijät mainitsevat muun muassa kiireen, työpaineet, säästöt, vuorotyön
sekä asiakasväkivallan. Toimenpiteinä työntekijät mainitsevat muun muassa
täydennyskoulutuksen, työntekijöiden lisäämisen, palkkauksen parantamisen,
kuulluksi tulemisen sekä tiedonkulun paranemisen. Vastauksissa esiintyy
myös tekijöitä, jotka nähdään myönteisinä, kielteisinä sekä toimenpiteinä.
Näitä tekijöitä ovat muun muassa työnohjaus ja esihenkilön rooli. Vaikka työntekijät kuvaavat lastensuojelutyön olevan haastavaa ja kuormittavaa, kokevat
työntekijät myös iloa sekä onnistumisia. Työntekijät näkevät työnsä merkittävänä, mutta toivovat enemmän arvostusta työlleen.
Toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyöstä saatavaa tietoa luomalla sijaishuollon toimijoiden kanssa pysyviä rakenteita, joiden avulla tuetaan työntekijöiden jaksamista. Myös muut lastensuojelusta kiinnostuneet voivat hyödyntää
tuloksia työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämiseksi ja
siten parantaa alan veto- ja pitovoimaa.