Saavutettavuus lastenkulttuuritoiminnassa : Kulttuurin kummilapset -toiminnan kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Kulttuurin kummilapset -toiminnasta ja sen saavutettavuudesta. Lisäksi tavoitteena oli määritellä keskeisiä kehittämiskohteita, jotta toiminnalla voidaan tukea entistä paremmin helsinkiläisten perheiden kulttuurihyvinvointia. Tutkimuksella selvitettiin kokemuksia toimintaan osallistumisesta sekä tekijöitä, jotka edistivät tai tuottivat esteitä toimintaan osallistumiselle. Tutkimus toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä tapaustutkimuksen otteella. Tilaajana toimi Helsingin kaupunki, Lasten ja nuorten taidekeskus Annantalo. Tietoperusta rakentui tutkimuslähteisiin perustuvasta tarkastelusta, joka käsitteli lastenkulttuuria, perheiden hyvinvointia, monikulttuurisuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Monimenetelmällinen aineisto koostui benchmark-vertailusta, kuudesta tapahtumahavainnoinnista, seitsemän toiminnan ulkopuolelle jääneen huoltajan haastatteluista, kahdesta kyselystä sekä kolmesta asiantuntijahaastattelusta. Näin muodostunut laaja aineisto mahdollisti sekä määrällisen että laadullisen analyysin. Määrällisessä analyysissa käytettiin prosenttiosuuksia ja mediaaneja. Havainnollistamisen keinoina käytettiin verkkokuvaajia, viivakaaviota ja sektoridiagrammeja. Tekstimuodossa oleva aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä teemoittelulla. Tulokset osoittivat, että Kulttuurin kummilapset -toimintaan osallistumisesta oli perheille hyötyä. Kokemukset toimintaan osallistumisesta olivat pääosin myönteisiä, mikä oli edistänyt perheiden hyvinvointia. Myös havainnot tapahtumista osoittivat, että sekä lapset että aikuiset osoittivat ulkoisesti tyytyväisyyden merkkejä. Suurimpia esteitä osallistumiselle ja toiminnan saavutettavuudelle olivat kummilapsitapahtumien maantieteellinen etäisyys, digitaalisen ilmoittautumisjärjestelmän käytettävyys, kielelliset ja kulttuuriset tekijät sekä erilaisten perhemuotojen tuottamat osallistumisen haasteet. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kulttuurin kummilapset -toiminnalla oli myönteisiä vaikutuksia perheiden ja lasten hyvinvointiin. Vaikka toiminta on lähtökohtaisesti avoin kaikille, sen saavutettavuuteen voivat vaikuttaa perheiden erilaiset resurssit ja elämäntilanteet. Tutkimusaineiston perusteella keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät erilaisten perheiden huomioimiseen, kohderyhmätyöskentelyyn, saavutettavuuden arviointiin ja esteiden poistamiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Kulttuurin kummilapset -toimintaa on mahdollista ja tarpeellista kehittää joustavammaksi ja inklusiivisemmaksi, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien perheiden näkökulmasta. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla uudistetun toimintamallin käytännön toteutuksen seuranta ja arviointi.