Vårdledarens välmående och hälsa under organisationsförändring : kartläggning om hälsofrämjande faktorer och utmaningar under en organisationsförändringsprocess ur ett vårdledarperspektiv

Abstract

1.1.2023 inleddes en stor reform i Finland när välfärdsområdena övertog social och hälsovårdstjänster och organiseringsansvaret av kommunen för att dämpa kostnadsökning, trygga jämlika tjänster och minska skillnader i välfärd och hälsa i samhället. För att i framtiden locka och hålla kvar arbetskraft inom social och hälsovården betonas främjandet av ett gott arbetsliv och arbetshälsa. Organisationsförändringar är krävande och förutsätter engagemang av vårdledaren. Ledarskapet och förmannens hälsa har en stor betydelse för arbetsgemenskapens välmående och påverkar även verksamhetens kostnadseffektivitet, kvalitet och resultat.

Syfte med det här examensarbete var att utreda och kartlägga vilka hälsofrämjande faktorer och vilka utmaningar påverkar vårdledare under en förändringsprocess. I examensarbetet kartläggs även vad som upprätthåller vårdledares hälsa och välmående. Målsättningen var att få kunskap och en fördjupad förståelse om faktorer som påverkar stärkande eller hämmande på förändringsledarskapet och vårdledarens arbetshälsa. Vårdledare inom ett välfärdsområde vid två servicelinjer som arbetar som närförmän deltog i Webropol-enkätundersökning med både slutna och öppna frågor. Val av deltagare baserade sig på respondenter med erfarenhet om ledarskap och organisationsförändring.

En litteraturgenomgång från tidigare forskningar beskrev bakgrunden och kunskapsläget inom området. Examensarbetet baserade sig på en mixad metod. Kvalitativa och kvantitativa metoder kombinerades för att få olika infallsvinklar och bidra med mera heltäckande svar på frågeställningarna. Kvantitativa resultatet analyserades genom en deskriptiv statistisk analys och det kvalitativa resultatet med deduktiv innehållsanalys.

Resultatet visar att vårdledare upplever generellt god livskvalitet och arbetsglädje. De prioriterar hälsa och välmående. Hälsofrämjande faktorer som kollegialt stöd, möjlighet till självständigt arbete och flexibla arbetstider skapar ett gott arbetsliv. Samtidigt framkommer utmaningar som ökad arbetsbelastning, sömnproblem och bristande återhämtning samt otillräckligt stöd från arbetsplatshälsovården. Upplevelsen av organisationsförändringen påverkas i hög grad av kvalitet på kommunikation, ledarskapets närvaro och tillgång till stödtjänster.

1.1.2023 aloitettiin suuri uudistus Suomessa, kun hyvinvointialueet ottivat haltuunsa sosiaali ja terveyspalvelut sekä kunnallisen järjestämisvastuun hillitäkseen kustannusten kasvua, turvatakseen yhdenvertaiset palvelut ja vähentääkseen eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä yhteiskunnassa. Jotta tulevaisuudessa alan houkuttelevuutta ja pitovoimaa saataisiin ylläpidettyä sosiaali ja terveydenhuollossa, korostetaan hyvän työelämän ja työterveyden edistämistä. Organisaatiomuutokset ovat vaativia ja edellyttävät hoitotyön esihenkilön sitoutumista. Johtajuudella ja esihenkilön terveydellä on suuri merkitys työyhteisön hyvinvoinnille, ja nämä vaikuttavat myös toiminnan kustannustehokkuuteen, laatuun sekä tuloksiin.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja kartoittaa, mitkä terveyttä edistävät tekijät ja mitkä haasteet vaikuttavat esihenkilöön muutosprosessin aikana. Opinnäytetyössä kartoitettiin myös, mikä ylläpitää hoitotyön esihenkilön hyvinvointia ja terveyttä. Tavoitteena oli saada tietoa ja syvällisempää ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat edistävästi tai estävästi muutosjohtajuuteen ja hoitotyön esihenkilön työhyvinvointiin. Hyvinvointialueen kahden palvelulinjan hoitotyön esihenkilöt, jotka työskentelevät lähiesihenkilöinä, osallistuivat Webropol- kyselytutkimukseen, jossa oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Osallistujien valinta perustui vastaajiin, joilla oli kokemusta johtajuudesta ja organisaatiomuutoksesta.

Kirjallisuuskatsaus aikaisemmista tutkimuksista kuvasi taustaa ja tietämyksen tilaa tutkitulla alueella. Opinnäytetyö perustui mixed methods menetelmään. Laadullisia ja määrällisiä menetelmiä yhdistettiin eri näkökulmien saamiseksi ja kattavampien vastausten saamiseksi tutkimuskysymyksiin. Määrälliset tulokset analysoitiin kuvailevalla tilastoanalyysillä ja laadulliset tulokset deduktiivisella sisällönanalyysillä.

Tulokset osoittavat, että hoitotyön esihenkilöt kokevat yleisesti hyvää elämänlaatua ja työniloa. He priorisoivat terveyttä sekä hyvinvointia. Terveyttä edistävät tekijät, kuten kollegiaalinen tuki, mahdollisuus itsenäiseen työhön ja joustavat työajat, luovat hyvän työelämän. Samalla ilmenee haasteita, kuten lisääntynyt työkuormitus, univaikeudet ja riittämätön palautuminen sekä puutteellinen tuki työterveyshuollosta. Organisaatiomuutoksen kokemukseen vaikuttaa suuresti viestinnän laatu, johtajuuden läsnäolo ja tukipalveluiden saatavuus.

On January 1, 2023, a major reform was initiated in Finland when the wellbeing services counties took over social and health services as well as the municipalities´ responsibility to reduce costs, ensure equal services, and reduce welfare and health differences in society. To attract and retain the workforce in social and health care in the future, the promotion of good working life and occupational health is emphasized. Organizational changes are demanding and require the commitment of nursing leaders. Leadership ang the health of supervisors plays a significant role in the wellbeing of the work community and also affects the cost-effectiveness, quality and result of operations.

The purpose of this thesis was to investigate and chart which health promoting factors and challenges affect nursing leaders during a change process. The thesis also explores what maintains the health and wellbeing of nurse leaders. The goal was to gain information and deeper understanding of the factors that strengthen or hinder change leadership and the occupational health of nursing leaders. Nursing leaders of the two service lines of the wellbeing services county, who work as immediate supervisors, participated in a Webropol survey that included both closed and open questions. The selection of participants was based on respondents with experience in leadership and organizational change.

A literature review of previous studies described the background and state of knowledge in the area. The thesis was based on mixedmethod approach. Qualitative and quantitative methods were combined to gain different perspectives and provide more comprehensive answers to the questions. Quantitative results were analyzed using descriptive statistical analysis and qualitative results with deductive content analysis.

The results show that nursing leaders generally experience a good quality of life and joy at work. They prioritize health and wellbeing. Health-promoting factors such as collegial support, the opportunity for independent work, and flexible working hours create a good working life. At the same time, challenges such as increased workload, sleep difficulties, insufficient recovery, and inadequate support from occupational health services emerge. Experiences of organizational change are greatly affected by the quality of communication, the presence of leadership, and the availability of support services.