Puutavaran maantiekuljetus : kuljetuksen kustannusperusta ja ajoaikasäädäntö
Hämäläinen, Nea (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061021910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061021910
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on kerätty tietoa puutavara-auton esikuljetuksesta sekä kuljetuksen erinäisistä kustannuksista tutkimusten perusteella. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää ajo- ja lepoajan vaikutuksista kuljettajan ajovuoroon, miten puun esikuljetus on organisoitu, mistä asioista puuauton kustannusrakenne koostuu sekä miten kuljetusten hinnoittelu muodostuu. Työ pyrkii esittämään yleiskattavan kuvan puun esikuljetuksen eri vaiheista aina toimituskohteeseen saakka. Työlle on anonymisoitu tilaaja ja heidän kanssaan on sovittu tutkimuskysymykset.
Tutkimuksessa selviää, että ajoaikasäädäntöön suhtaudutaan asiaan kuuluvalla tavalla. Kuljetusyrittäjät kokevat, että ajoaikasäädäntö tuo omat haasteensa puutavaran kaukokuljetukseen. Erityisesti pitkät kuljetusmatkat vaativat kuljettajalta pelisilmää, jotta tauko saadaan ajoitettua järkevästi. Haastatteluissa nousi myös ilmi, että nykyajan ajopiirturit helpottavat ajoajan seurantaa, eikä enää tarvitse itse laskea jäljellä olevaa aikaa.
Metsätehon julkaisusta 9/2025 selviää, että kaukokuljetuksen yksikkökustannukset vuonna 2024 olivat keskimäärin 11,31 €/m3. Autokuljetuksen yksikkökustannus tehtaalle oli 10,15 €/m3 ja yleinen keskikuljetusmatka 91 km. Haastatteluissa sekä Metsätehon raportissa ilmenee, että autokuljetuksen matka jää tyypillisesti alle 100 kilometrin – eli alle taksapisteen. Kuorman kustannus riippuu kuljetusmatkasta sekä kuorman painosta. Ajoreitit pyritään suunnittelemaan niin, että kuljetukset ajettaisiin mahdollisimman täydellä kuormalla. Tutkimuksista ilmenee, että kuljetusyrittäjä saa pidemmältä kuljetusmatkalta vähemmän voittoa, kuin lyhyemmältä kuljetusmatkalta. Suurimpina kustannuserinä ovat henkilöstön palkkakustannukset sekä polttoainekulut. Haastateltavat kertoivat, että viimeinen kolmasosa koostuu ylläpito/korjaus/vakuutuskuluista.
Kuljetusten kustannuksiin vaikuttavat monet eri tekijät. Tämä opinnäytetyö pyrkii esittämään puuauton kustannusrakenteen yleisellä tasolla. Tässä tutkimuksessa ei ole tarkoituksena laskea yksittäiselle puuautolle yksityiskohtaista kulurakennetta. Tutkimusmenetelmänä hyödynnän laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksesta saadaan tietoon yksittäisen kuorman kustannus. Vähäisen tiedon vuoksi varsinaista taksataulukkoa ei pystytä muodostamaan.
Tutkimuksessa selviää, että ajoaikasäädäntöön suhtaudutaan asiaan kuuluvalla tavalla. Kuljetusyrittäjät kokevat, että ajoaikasäädäntö tuo omat haasteensa puutavaran kaukokuljetukseen. Erityisesti pitkät kuljetusmatkat vaativat kuljettajalta pelisilmää, jotta tauko saadaan ajoitettua järkevästi. Haastatteluissa nousi myös ilmi, että nykyajan ajopiirturit helpottavat ajoajan seurantaa, eikä enää tarvitse itse laskea jäljellä olevaa aikaa.
Metsätehon julkaisusta 9/2025 selviää, että kaukokuljetuksen yksikkökustannukset vuonna 2024 olivat keskimäärin 11,31 €/m3. Autokuljetuksen yksikkökustannus tehtaalle oli 10,15 €/m3 ja yleinen keskikuljetusmatka 91 km. Haastatteluissa sekä Metsätehon raportissa ilmenee, että autokuljetuksen matka jää tyypillisesti alle 100 kilometrin – eli alle taksapisteen. Kuorman kustannus riippuu kuljetusmatkasta sekä kuorman painosta. Ajoreitit pyritään suunnittelemaan niin, että kuljetukset ajettaisiin mahdollisimman täydellä kuormalla. Tutkimuksista ilmenee, että kuljetusyrittäjä saa pidemmältä kuljetusmatkalta vähemmän voittoa, kuin lyhyemmältä kuljetusmatkalta. Suurimpina kustannuserinä ovat henkilöstön palkkakustannukset sekä polttoainekulut. Haastateltavat kertoivat, että viimeinen kolmasosa koostuu ylläpito/korjaus/vakuutuskuluista.
Kuljetusten kustannuksiin vaikuttavat monet eri tekijät. Tämä opinnäytetyö pyrkii esittämään puuauton kustannusrakenteen yleisellä tasolla. Tässä tutkimuksessa ei ole tarkoituksena laskea yksittäiselle puuautolle yksityiskohtaista kulurakennetta. Tutkimusmenetelmänä hyödynnän laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksesta saadaan tietoon yksittäisen kuorman kustannus. Vähäisen tiedon vuoksi varsinaista taksataulukkoa ei pystytä muodostamaan.