Tuulivoiman vaikutukset sähköverkon stabiiliudelle
Latvala, Ari (2025)
Latvala, Ari
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022104
Tiivistelmä
Meneillään olevan energiamurroksen myötä fossiilisten polttoaineiden avulla tuotetun sähkön osuus vähenee samalla kun uusiutuvan sääriippuvan sähkön tuotannon osuus kasvaa. Uusiutuva sääriippuva sähköntuotanto, kuten tuulivoimalla tuotettu sähkö ja aurinkosähkö, kytkeytyy sähköverkkoon suuntaajien avulla.
Suuntaajakytketyn tuotannon lisääntyminen sähköverkossa muuttaa verkon topologiaa sekä stabiiliuden hallinnan keinoja. Stabiiliuden hallinnan tavoitteena on estää verkon vikojen laajeneminen suurhäiriöksi ja edelleen verkon romahdukseen asti.
Suuntaajakytketyn tuotannon lisääntymisen takia sähköverkko voi heikentyä, jos verkosta vähentyy samalla tahtigeneraattoreita. Tahtigeneraattorit tuottavat verkkoon inertiaa, jännitetukea ja oikosulkutehoa, joita tarvitaan verkon stabiiliuden hallintaan. Suuntaajakytketyn tuotannon lisääntymisen takia jännite-, kulma- ja taajuusstabiiliuden lisäksi on otettu käyttöön myös resonanssistabiilius sekä suuntaajalähtöinen stabiilius.
Suuntaajakytketyn tuotannon lisääntyminen on saanut aikaan maailmanlaajuisesti verkkoon kytkettyjen tehoelektronisten tuotteiden, kuten STATCOM, synkronikompensaattori ja muut kompensointilaitteistot, lisäämisen verkon stabiiliuden ylläpitämisen tueksi. Lisäksi verkkosäännöt päivittyvät lisäten vaatimuksia suuntaajakytkettyjen voimalaitoksien ja sähkövarastojen verkkoon liittymiselle. Vaatimuksien myötä laitevalmistajat tuottavat jatkossa palveluita, joilla ylläpidetään jatkossa verkon stabiiliutta.
Opinnäytetyössä selvitettiin Pohjoismaiden verkon suuntaajakytketyn tuotannon määrää tulevaisuudessa ja sen vaikutuksia verkon stabiiliuden hallintaan. Suomen kantaverkon vahvistamisen toiminnalliset ja tekniset ratkaisut noudattelevat kansainvälisesti käytettyjä ratkaisuja.
Suuntaajakytketyn tuotannon lisääntyminen sähköverkossa muuttaa verkon topologiaa sekä stabiiliuden hallinnan keinoja. Stabiiliuden hallinnan tavoitteena on estää verkon vikojen laajeneminen suurhäiriöksi ja edelleen verkon romahdukseen asti.
Suuntaajakytketyn tuotannon lisääntymisen takia sähköverkko voi heikentyä, jos verkosta vähentyy samalla tahtigeneraattoreita. Tahtigeneraattorit tuottavat verkkoon inertiaa, jännitetukea ja oikosulkutehoa, joita tarvitaan verkon stabiiliuden hallintaan. Suuntaajakytketyn tuotannon lisääntymisen takia jännite-, kulma- ja taajuusstabiiliuden lisäksi on otettu käyttöön myös resonanssistabiilius sekä suuntaajalähtöinen stabiilius.
Suuntaajakytketyn tuotannon lisääntyminen on saanut aikaan maailmanlaajuisesti verkkoon kytkettyjen tehoelektronisten tuotteiden, kuten STATCOM, synkronikompensaattori ja muut kompensointilaitteistot, lisäämisen verkon stabiiliuden ylläpitämisen tueksi. Lisäksi verkkosäännöt päivittyvät lisäten vaatimuksia suuntaajakytkettyjen voimalaitoksien ja sähkövarastojen verkkoon liittymiselle. Vaatimuksien myötä laitevalmistajat tuottavat jatkossa palveluita, joilla ylläpidetään jatkossa verkon stabiiliutta.
Opinnäytetyössä selvitettiin Pohjoismaiden verkon suuntaajakytketyn tuotannon määrää tulevaisuudessa ja sen vaikutuksia verkon stabiiliuden hallintaan. Suomen kantaverkon vahvistamisen toiminnalliset ja tekniset ratkaisut noudattelevat kansainvälisesti käytettyjä ratkaisuja.