Betonin kiertotalous infrahankkeissa : Kierrättäminen työmaalla
Anttilainen, Mervi (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022204
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda toimintamenettely betonin kierrättämiseen infratyömaalla sekä kartoittaa eri menetelmiä, joilla purettu betonirakenne saadaan hyödynnettyä paikalla. Tutkimuksessa on huomioitu infrahankkeisiin liittyvät, betonirakentamista ja kierrättämistä koskevat lait, normit ja standardit.
Betoni on maailman yleisin rakennusaine ja Suomessakin betonia valmistetaan vuosittain miljoonia kuutioita. Betonin valmistamiseen käytetään miljoonia tonneja sementtiä, neitseellistä kiviainesta ja juomakelpoista vettä. Pelkästään sementin valmistaminen tuottaa noin kaksi prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. Neljännes hiilijalanjäljestä muodostuu betoniteollisuuteen liittyvistä rahdeista ja siirroista sekä betonituotteiden kuljetuksista.
Suomessa betonijätettä muodostuu vuositasolla noin 2,5 miljoonaa tonnia, josta noin puolitoista miljoonaa pääkaupunkiseudulla. Purettu betoni kuljetetaan yleensä työmaalta jatkokäsiteltäväksi. Betonimursketta hyödynnetään lähinnä teiden rakennusaineeksi, mutta sen käyttö valmisbetonin runkoaineena on vielä hyvin vähäistä.
Työ toteutettiin perehtymällä määräyksiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, teknisiin ratkaisuihin tapaustutkimuksilla ja toiminnan haasteisiin betoniteollisuudessa toimivia asiantuntijoita haastattelemalla. Suurimmat esteet kierrättämiselle olivat nykyinen lainsäädäntö ja sen alueittain vaihteleva tulkinta sekä tekniset haasteet.
Tutkimuksen aikana paljastuneet syyt heikkoon kierrätysasteeseen infratyömailla yllättivät, sillä tuotannossa tahtoa kierrättämiseen ja kiertotalouden kehitystyöhön kyllä olisi, mutta nykyinen lainsäädäntö ja käytännöt eivät sitä mahdollista. Tutkimuksen edetessä kuitenkin vahvistui käsitys, että infrabetonin kierrättäminen työmaalla on kannattavasti mahdollista.
Työn tuloksena ratkaistaan infrabetonin kierrättämisen haasteita taulukosta ja selostuksesta koostuvan toimintamallin avulla. Lisäksi pohditaan jatkokehityksen kannalta tutkittavia asioita, sillä kun vuonna 2026 jätelaki muuttuu kierrätyslaiksi, tulee tämä todennäköisesti avaamaan uusia kehitystarpeita.
Asiasanat: betoni, infrastruktuurit, kierrätys
Betoni on maailman yleisin rakennusaine ja Suomessakin betonia valmistetaan vuosittain miljoonia kuutioita. Betonin valmistamiseen käytetään miljoonia tonneja sementtiä, neitseellistä kiviainesta ja juomakelpoista vettä. Pelkästään sementin valmistaminen tuottaa noin kaksi prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. Neljännes hiilijalanjäljestä muodostuu betoniteollisuuteen liittyvistä rahdeista ja siirroista sekä betonituotteiden kuljetuksista.
Suomessa betonijätettä muodostuu vuositasolla noin 2,5 miljoonaa tonnia, josta noin puolitoista miljoonaa pääkaupunkiseudulla. Purettu betoni kuljetetaan yleensä työmaalta jatkokäsiteltäväksi. Betonimursketta hyödynnetään lähinnä teiden rakennusaineeksi, mutta sen käyttö valmisbetonin runkoaineena on vielä hyvin vähäistä.
Työ toteutettiin perehtymällä määräyksiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, teknisiin ratkaisuihin tapaustutkimuksilla ja toiminnan haasteisiin betoniteollisuudessa toimivia asiantuntijoita haastattelemalla. Suurimmat esteet kierrättämiselle olivat nykyinen lainsäädäntö ja sen alueittain vaihteleva tulkinta sekä tekniset haasteet.
Tutkimuksen aikana paljastuneet syyt heikkoon kierrätysasteeseen infratyömailla yllättivät, sillä tuotannossa tahtoa kierrättämiseen ja kiertotalouden kehitystyöhön kyllä olisi, mutta nykyinen lainsäädäntö ja käytännöt eivät sitä mahdollista. Tutkimuksen edetessä kuitenkin vahvistui käsitys, että infrabetonin kierrättäminen työmaalla on kannattavasti mahdollista.
Työn tuloksena ratkaistaan infrabetonin kierrättämisen haasteita taulukosta ja selostuksesta koostuvan toimintamallin avulla. Lisäksi pohditaan jatkokehityksen kannalta tutkittavia asioita, sillä kun vuonna 2026 jätelaki muuttuu kierrätyslaiksi, tulee tämä todennäköisesti avaamaan uusia kehitystarpeita.
Asiasanat: betoni, infrastruktuurit, kierrätys