Humuspohjaisten biostimulanttien vaikutus salottisipulin kasvuun ja laatuun

Abstract

Tämän työn tavoitteena oli perehtyä humuspohjaisten biostimulanttien vaikutukseen salottisipulin kasvuun ja laatuun. Biostimulanttien vaikutus ei perustu niiden sisältämiin ravinteisiin, vaan niiden on tarkoitus parantaa kasvin ravinteiden käytön tehokkuutta, lisätä kasvin abioottisen stressin (esimerkiksi kuivuus, märkyys, kuumuus tai happamuus) kestävyyttä tai sadon laatuominaisuuksia. Ne ovat aineita tai mikro-organismeja, joihin kuuluu humuspohjaisten biostimulanttien lisäksi esimerkiksi merileväuute, kitosaani ja hyödylliset sienet.

Opinnäytetyön koe tehtiin Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Lepaan yksikön peltoalueella, jossa maalaji oli runsasmultainen hiuesavi. Toimeksiantaja halusi selvittää neljän eri humuspohjaisen biostimulanttituotteen vaikutusta salottisipulin kasvuun ja laatuun. Perushypoteesina oli, että humuspohjaiset biostimulantit tehostavat kasvien fosforinottoa ja siten vaikuttavat positiivisesti kasvien kasvuun ja laatuun. Biostimulantteja käytettiin kahtena eri konsentraationa: 15 l/h ja 30 l/h. Näiden lisäksi koekäsittelyinä olivat kaupallinen biostimulantti Humistar ja kontrollikäsittely ilman biostimulanttilisäystä.

Salottisipuleiden tuore- ja kuivapainot määritettiin sadonkorjuun jälkeen. Kokeen jälkeen kasvianalyysit tehtiin kolmen käsittelyn (tuote 1; 15 ja 30 l/h ja Humistar) salottisipuleista. Samojen käsittelyiden maaperästä otettiin maanäytteet, jotka lähetettiin maa-analyysiin.

Tuloksia tarkasteltaessa tuotteen 1 lisääminen 15 l/h -konsentraation biostimulanttina, johti hieman suurempaan tuore- ja kuivapainoon verrattuna muihin käsittelyihin, mutta erot olivat pieniä ja siksi tarvitaan lisätutkimusta. Lisäksi fosforinotossa ei kasvianalyysin pohjalta havaittu eroja näiden käsittelyiden välillä, joista kasvianalyysit tehtiin.

The aim of this study is to examine the effects of humus-based biostimulants on the growth and quality of shallots. The effect of biostimulants is not based on the nutrients they contain, but rather on their ability to improve the plant’s nutrient use efficiency, enhance the plant’s tolerance to abiotic stress (such as drought, waterlogging, heat, or acidity), or improve crop quality traits. They are substances or microorganisms, which, in addition to humic-based biostimulants, include for example seaweed extract, chitosan, and beneficial fungi.

The experiment for this thesis was conducted in the field area of Häme University of Applied Sciences (HAMK), Lepaa unit, where the soil type was clay loam rich in organic matter. The commissioner aimed to investigate the effect of four different humus-based biostimulant products on the growth and quality of shallots. The basic hypothesis was that humus-based biostimulants enhance phosphorus uptake in plants and thereby positively influence plant growth and quality. The biostimulants were applied at two different concentrations: 15 l/ha and 30 l/ha. In addition to these, the treatments included a commercial biostimulant, Humistar, and a control treatment with no biostimulant application.

The fresh and dry weights of the shallots were determined after harvest. After the experiment, plant analyses were carried out on shallots from three treatments (product 1; 15 and 30 l/ha, and Humistar). Soil samples were also collected from the same treatments and sent for soil analysis.

When examining the results, the application of product 1 at 15 l/ha resulted in slightly higher fresh and dry weights compared to the other treatments, but the differences were small, indicating the need for further research. Additionally, the plant analyses did not reveal differences in phosphorus uptake among the treatments analyzed.