Tekoälyn hyödyntäminen työssä projektinhallinta-alalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten eri toimialoilla projektinhallinta-alan ammattilaiset käyttivät tekoälyä työssään Suomessa vuonna 2024, mitkä ovat sen hyödyt ja haasteet sekä miten organisaatiot voivat tukea tekoälyn käyttöönottoa. Aineistona hyödynnettiin kyselytutkimuksen vastausdataa. Yhteensä vastauksia kertyi 365. Määrällinen aineisto analysoitiin kuvailevan ja selittävän analytiikan keinoin. Laadullista aineistoa eriteltiin sisällönanalyysin menetelmin, ja teemojen tiheys laskettiin avovastauksista. Työ täydentää aiempia selvityksiä ja tuo esiin aivan uutta ja ajankohtaista tietoa tekoälyn käytöstä projektinhallinta-alalla.

Tulosten perusteella yleisimmin käytetty tekoälysovellus oli Copilot, jota mainittiin 166 kertaa, ja toiseksi yleisin oli ChatGPT (136 mainintaa). Googlen Gemini sai vain 10 mainintaa. Vastaajista 31,2 % oli kokeillut tekoälyä satunnaisesti, kun taas 18,3 % käytti sitä säännöllisesti viikoittain tai päivittäin. Vastaajista 7,2 % ilmoitti, että tekoälyn käyttö oli organisaatiossa kielletty. Eniten tekoälyä käyttävät vasta työelämään tulleet. Esimerkiksi joka kolmas (29,6 %) 0–5 vuotta työelämässä ollut käyttää säännöllisesti viikoittain tekoälyä työssään. Vastaavasti 13,3 prosenttia 15–20 työelämässä ollut käyttää säännöllisesti viikoittain tekoälyä työssään.

Vastaajista 28,9 % kertoi, että tekoäly oli parantanut kohtalaisesti toiminnan tehokkuutta ja tuloksia, kun taas 22,2 % koki sen parantaneen melko paljon. Spearmanin korrelaatiomatriisin mukaan vahvin korrelaatio löytyy työntekijöiden tekoälyn käytön ja heidän kokemuksensa välillä siitä, miten tekoäly on parantanut toiminnan tehokkuutta ja tuloksia. Mitä enemmän työntekijät hyödyntävät tekoälyä työssään, sitä enemmän he kokevat saavansa siitä konkreettisia hyötyjä. Haasteina korostuivat tekoälyn soveltaminen työtehtävissä, osaamisen riittävyys, tietoturva, tekniset rajoitteet ja lisenssiongelmat.

Koulutuksen ja tuen saaminen vaihteli merkittävästi. Vastaajista 45,8 % kertoi perehtyneensä tekoälyyn itsenäisesti, kun taas 16,2 % ei ollut saanut lainkaan koulutusta. Johto nähtiin keskeisenä tekijänä tekoälyn käyttöönoton edistämisessä. Tekoälyn käytön nähdään nopeuttavan ja tehostavan työtä sekä parantavan työn laatua. Eniten tekoälyä hyödynnetään ICT-sektorilla, julkisella sektorilla ja teollisuudessa.

Organisaatioiden suhtautuminen tekoälyn tulevaisuuteen oli kaksijakoinen. Puolet vastaajista koki kollegoiden suhtautuvan tekoälyyn kiinnostuneesti tai kokeilunhaluisesti, kun taas joka neljännen mielestä suhtautuminen oli neutraalia. Vastaajista 27,1 % kertoi, että organisaatiolla ei ollut tekoälyn käytölle suunnitelmaa, mutta 25,4 % oli suunnittelemassa. Tekoälyn käytön odotetaan laajenevan merkittävästi seuraavien vuosien aikana, ja sen integrointi edellyttää strategista pohdintaa, osaamisen kehittämistä sekä selkeitä linjauksia. Tekoälyn rooli organisaatioissa nähtiin kasvavana, ja erityisesti generatiivista tekoälyä kehitetään aktiivisesti.