Maahan muuttaneiden työllistymisen haasteet ravintola- ja cateringalalla : koulutuksen kehittäminen
Tuina, Outi (2025)
Tuina, Outi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022175
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite on selvittää, mitkä asiat vaikuttavat maahan muuttaneiden työllistymiseen ravintola- ja cateringalalla pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Tavoite on myös tutkimuksen tulosten perusteella kehittää Careeria Oy:n ravintola- ja cateringalan työvoimakoulutuksia, ja siten edistää osatutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työllistymistä.
Ravintola-ala on hyvin suhdanneherkkä ala ja työpaikkojen määrään vaikuttavat esimerkiksi yleinen taloustilanne sekä sesongit. Siksi työllistyminen ei ole välttämättä helppoa. Alalla on kuitenkin työvoimapulaa, mutta silti osatutkinnon suorittaneet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat eivät työllisty niin hyvin kuin odotetaan.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli on muuttunut siten, että rahoitukseen vaikuttaa esimerkiksi koulutuksen vaikuttavuus eli kuinka hyvin opiskelijat pääsevät töihin tai jatko-opintoihin koulutuksen jälkeen. Tämän vuoksi olisi tärkeää saada opiskelijat työllistymään koulutuksen päätyttyä.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla Teamsin kautta. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä työelämän edustajaa pääkaupunkiseudun ja Porvoon ammattikeittiöistä ja ravintoloista. Tutkimukseen haastateltiin myös viittä valmistunutta maahan muuttanutta opiskelijaa. Opiskelijat haastateltiin lomakkeella sähköpostilla.
Tutkimuksessa selvisi, että tärkeimmät tekijät maahan muuttaneen työllistymisessä työpaikkojen mielestä on hakijan suomen kielen taito, suomalaisen työ-elämän pelisääntöjen tunteminen sekä koulun yhteistyö työelämän kanssa. Myös valmistuneet opiskelijat kertoivat suomen kielen taidon olevan tärkein tekijä työllistymisessä. Oma aktiivisuus työn hakemisessa ja positiivinen asenne nähtiin tärkeinä tekijöinä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että koulutuksissa tulee kiinnittää huomiota ammatillisten asioiden ohella myös suomen kielen opetukseen. Samoin opiskelijoiden perehdyttämistä suomalaiseen työelämään ja työelämän sääntöihin tulee lisätä koulutuksissa. Ravintola- ja cateringalan työpaikkojen kanssa tiivistetään yhteistyötä ja pyritään pitkäaikaiseen yhteistyöhön samojen yritysten kanssa.
Ravintola-ala on hyvin suhdanneherkkä ala ja työpaikkojen määrään vaikuttavat esimerkiksi yleinen taloustilanne sekä sesongit. Siksi työllistyminen ei ole välttämättä helppoa. Alalla on kuitenkin työvoimapulaa, mutta silti osatutkinnon suorittaneet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat eivät työllisty niin hyvin kuin odotetaan.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli on muuttunut siten, että rahoitukseen vaikuttaa esimerkiksi koulutuksen vaikuttavuus eli kuinka hyvin opiskelijat pääsevät töihin tai jatko-opintoihin koulutuksen jälkeen. Tämän vuoksi olisi tärkeää saada opiskelijat työllistymään koulutuksen päätyttyä.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla Teamsin kautta. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä työelämän edustajaa pääkaupunkiseudun ja Porvoon ammattikeittiöistä ja ravintoloista. Tutkimukseen haastateltiin myös viittä valmistunutta maahan muuttanutta opiskelijaa. Opiskelijat haastateltiin lomakkeella sähköpostilla.
Tutkimuksessa selvisi, että tärkeimmät tekijät maahan muuttaneen työllistymisessä työpaikkojen mielestä on hakijan suomen kielen taito, suomalaisen työ-elämän pelisääntöjen tunteminen sekä koulun yhteistyö työelämän kanssa. Myös valmistuneet opiskelijat kertoivat suomen kielen taidon olevan tärkein tekijä työllistymisessä. Oma aktiivisuus työn hakemisessa ja positiivinen asenne nähtiin tärkeinä tekijöinä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että koulutuksissa tulee kiinnittää huomiota ammatillisten asioiden ohella myös suomen kielen opetukseen. Samoin opiskelijoiden perehdyttämistä suomalaiseen työelämään ja työelämän sääntöihin tulee lisätä koulutuksissa. Ravintola- ja cateringalan työpaikkojen kanssa tiivistetään yhteistyötä ja pyritään pitkäaikaiseen yhteistyöhön samojen yritysten kanssa.