Provtagning från ytliga svampinfektioner - En praktisk handbok för blivande bioanalytiker

Abstract

Ytliga svampinfektioner är en vanlig åkomma som enligt Världshälsoorganisationen (WHO) drabbar ca 25 procent av världens befolkning. Det är konstaterat att flesta felen vid laboratorieprocessen sker redan i redan preanalytiska skeden och utsätter provtagaren för ett stort ansvar. Kunskapen om svampprovtagning är ofta otillräcklig bland provtagningspersonal, vilket skapar osäkerhet i arbetet eftersom svampinfektioner kan variera mycket mellan olika patienter och situationer.

Målet med detta examensarbete är att studerande ska få en djupare förståelse om svampinfektioner och känna sig mera bekanta med allt som berör svampprovtagning. Genom en scoping review blev det möjligt att kartlägga aktuell vetenskaplig litteratur och riktlinjer kring provtagning, förvaring och transport av provmaterial vid misstänkt infektion med tråd- eller jästsvampar.

Som konkret resultat av arbetet har det skapats en pedagogisk handbok riktad till bioanalytikerstuderanden – ett verktyg som både ger vägledning och inspiration inför praktik och arbetsliv. Handboken innehåller tydliga instruktioner, praktiska exempel samt förklaring av de vanligaste infektionstyperna av svamp på nagel, hud, hårbotten och skägg.

Resultatet tydliggör betydelsen av preanalytiska faktorer i en svampprovtagning, både som studerande och yrkesutövare. Felaktig provtagning, otillräcklig patientinformation eller icke- optimal transport kan leda till att svampen inte kan påvisas – och därmed till felaktig behandling. Den handbok som blivit skapad fyller ett konkret och praktiskt behov av lättillgänglig och tillförlitlig information inom området, och stärker samtidigt patientens vårdprocess.

Detta arbete belyser hur viktigt det är att lyfta blicken från provröret och se helheten i den diagnostiska processen – från första patientkontakt till laboratorietolkning. Med rätt kunskap och färdighet kan även en liten provmängd leda till en stor träffsäkerhet i diagnostiken.

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan pinnalliset sienitulehdukset ovat yleinen vaiva, joka koskettaa noin 25 prosenttia maailman väestöstä. On osoitettu, että suurin osa laboratorioprosessin virheistä tapahtuu jo preanalyyttisessä vaiheessa, mikä asettaa näytteenottajalle suuren vastuun. Tietämys sieninäytteiden ottamisesta on puutteellista monilla näytteenottolaboratorioiden työntekijöillä ja henkilökunta kokee epävarmuutta, koska sienitulehdukset ovat tapauskohtaisia ja vaihtelevat huomattavasti.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on, että opiskelijat saavat syvällisemmän ymmärryksen sienitulehduksista ja tuntevat olonsa varmemmaksi kaikessa, mikä liittyy sieninäytteiden ottamiseen. Scoping review -menetelmän avulla oli mahdollista kartoittaa ajankohtaista tieteellistä kirjallisuutta ja ohjeistuksia, jotka koskevat näytteenottoa, säilytystä ja kuljetusta epäiltäessä rihma- tai hiivasienen aiheuttamaa infektiota.

Työn konkreettisena tuloksena syntyi pedagoginen opas bioanalyytikko-opiskelijoille, jonka tarkoitus on antaa ohjeistusta ja inspiraatiota harjoittelua ja työelämää varten. Opas sisältää selkeitä ohjeita, käytännön esimerkkejä sekä tietoa yleisimmistä pintasieni infektioista, kuten kynsisienestä, ihon, hiuspohjan ja parran sieni-infektioista.

Tulokset selventävät preanalyyttisten tekijöiden merkitystä sieninäytteenotossa sekä opiskelijan että ammattilaisen näkökulmasta. Virheellinen näytteenotto, puutteellinen potilasohjaus tai epäoptimaalinen kuljetus voivat johtaa siihen, että sieniä ei voida todeta – mikä puolestaan voi johtaa virheelliseen hoitoon. Laadittu opas vastaa käytännölliseen tarpeeseen tarjota luotettavaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa sieninäytteenotosta samalla vahvistaen potilaan hoitoprosessia.

Tämä työ nostaa esille tärkeyden nostaa katse näytteestä ja nähdä itse tutkimusprosessi kokonaisuutena – ensimmäisestä potilaskontaktista laboratorion tulkintaan. Oikealla tiedolla ja taidolla pienikin näytemäärä voi johtaa tarkkaan taudinmääritykseen.

Superficial fungal infections are a common condition that, according to the World Health Organization (WHO), affects approximately 25 percent of the world’s population. It has been shown that most errors in the laboratory process occur in the pre-analytical phase, placing significant responsibility on the sample collector. Knowledge of fungal sampling is lacking among many personnel in sampling laboratories, and staff report uncertainty, as fungal infections can vary significantly between cases.

The aim of this thesis is for students to gain a deeper understanding of fungal infections and to become more familiar with all aspects related to fungal sample collection. Through a scoping review, it was possible to map current scientific literature and guidelines regarding the sampling, storage, and transport of specimens in suspected infections with filamentous fungi or yeasts.

As a result of the work, a pedagogical handbook was created for biomedical laboratory science students – a tool that provides both guidance and inspiration for internship and work. The handbook includes clear instructions, practical examples, and explanations of the most common types of infections, such as nail fungus, skin infections, and scalp or beard-related fungal conditions.

The result clarifies the importance of pre-analytical factorsin fungal sample collection, both for students and professionals. Incorrect sampling, insufficient patient instruction, or suboptimal transport may prevent the detection of fungi – potentially leading to incorrect treatment. The developed handbook meets a practical need for reliable and accessible information in this area and simultaneously strengthens the patient's care process.

This work highlights the importance of looking beyond the test tube and understanding the whole diagnostic journey – from the first patient contact to the interpretation at the laboratory. With the right knowledge and skill, even the smallest amount of sample can lead to high diagnostic accuracy.