Projektledning inom elinstallationsbranschen på saneringsbyggen: behövs det fysisk arbetsledning?

Abstract

Detta examensarbete utforskar en projektledares arbetsuppgifter under ett pågående projekt, med särskild fokus på hur fysisk närvaro påverkar framskridande och resultat. Arbetet är utfört på uppdrag av E-Sähkö Oy. Målet med att utforska uppgifterna och ansvaren, var att kunna förbinda dem till närvarobehovet. Arbetsuppgifterna som beskrivs i detta examensarbete, är sådana som varit aktuella under just det projekt jag fungerat som projektledare i.

Det praktiska arbetet är knutet till projektet Freda42 på Fredriksgatan 42 i Helsingfors. Projektet pågick från och med 2023 fram till våren 2025. Under projektet sanerades kontorsutrymmen i sju våningar. Huvudentreprenaden utfördes av ett byggföretag. Under början av projektet fanns det ingen arbetsledning från el entreprenörens sida. På grund av detta blev kontrasten stor då jag tog mig an uppgiften från och med maj 2024, och var fysiskt närvarande dagligen. Framskridandet och samarbetet påverkades betydligt.

För att undersöka och bevisa, att projektledningen bör vara ständigt till förfogande under stora saneringsprojekt, gjordes ett frågeformulär som skickades till alla projektparter. Vartefter svaren analyserades och resultaten presenterades. Målet att bevisa detta uppnåddes utmärkt. Analysen visade tydliga samband mellan närvarande arbetsledning och resultat.

Resultatet stödjer teorin och arbetsuppgiftsbeskrivningen, samt understryker vikten av projektledarens aktiva närvaro i större saneringsprojekt.

Tämä opinnäytetyö tutkii projektipäällikön tehtäviä käynnissä olevan projektin aikana, erityisesti keskittyen siihen, miten fyysinen läsnäolo vaikuttaa projektin etenemiseen ja lopputulokseen. Työ on tehty E-Sähkö Oy:n toimeksiannosta. Tavoitteena oli analysoida projektipäällikön vastuita ja yhdistää ne läsnäolon tarpeeseen. Tässä työssä kuvatut työtehtävät ovat sellaisia, jotka ovat olleet ajankohtaisia juuri siinä projektissa, jossa toimin projektipäällikkönä.

Käytännön osuus liittyy Freda42-projektiin osoitteessa Fredrikinkatu 42, Helsinki. Projekti kesti vuodesta 2023 kevääseen 2025, ja sen aikana saneerattiin toimistotiloja seitsemässä kerroksessa. Pääurakoitsijana toimi rakennusyritys. Projektin alussa sähköurakoitsijalta ei ollut työmaajohtoa paikalla. Tästä syystä ero oli merkittävä, kun aloitin tehtävässä toukokuussa 2024 ja olin fyysisesti läsnä päivittäin. Eteneminen ja yhteistyö paranivat huomattavasti.

Läsnäolon merkityksen selvittämiseksi ja todentamiseksi suurissa saneerausprojekteissa laadittiin kyselylomake, joka lähetettiin kaikille projektiosapuolille. Vastaukset analysoitiin ja tulokset esitettiin. Tavoite osoittaa yhteys saavutettiin erinomaisesti. Analyysi osoitti selkeän yhteyden projektinjohdon fyysisen läsnäolon ja projektin tuloksellisuuden välillä.

Tulokset tukevat teoriaa ja työtehtäväkuvausta, ja ne korostavat aktiivisen läsnäolon tärkeyttä projektipäällikölle suurissa saneerausprojekteissa.

This thesis studies a project manager’s duties during an ongoing project, with a specific focus on how physical presence affects progress and outcomes. The work was carried out on behalf of E-Sähkö Oy. The aim of analysing the responsibilities was to link them to the need for active presence. The tasks described in this thesis are those that were relevant during the specific project in which I served as project manager.

The practical part is connected to the Freda42 project, located at Fredrikinkatu 42 in Helsinki. The project ran from 2023 until spring 2025 and involved the renovation of office spaces on seven floors. The main contract was handled by a construction company. In the beginning, there was no site supervision from the electrical contractor. As a result, a clear contrast was noticed when I assumed the role in May 2024 and was physically present on-site every day. Both progress and collaboration improved significantly.

To investigate and verify the importance of constant project management presence in large renovation projects, a questionnaire was created and sent to all project participants. The answers were then analysed and the results presented. The aim of demonstrating this connection was successfully achieved. The analysis showed a clear correlation between physical presence in project management and positive outcomes.

The results support the theoretical background and task descriptions, while also highlighting the importance of the project manager’s active presence in major renovation projects.