The Strength of the Finnish Service Industry in International Trade

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin Suomen erikoistumista palvelujen kansainvälisessä kaupassa Craneworks Oy:n toimeksiannosta. Palvelut ovat erittäin tärkeä osa etenkin länsimaiden taloutta ja pitkälti ainoa uusien työpaikkojen lähde. Kansainvälinen kauppa perustuu edelleen enimmäkseen tavarahyödykkeiden vaihdantaan, mutta palvelut ovat kasvattaneet osuuttaan myös tällä osa-alueella. Opinnäytetyön kvantitatiivinen tutkimus perustui kahteen paljastetun suhteellisen edun indeksiin, joilla mitattiin Suomen erikoistumista palvelujen kaupassa. Kansainvälisen kaupan tutkimuksessa laajasti käytetyt indeksit mittaavat maan suhteellisia vienti- ja tuontimääriä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin vuosien 2007–2012 tuloksia, joita verrattiin Pohjoismaiden ja EU:n performanssiin. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että Suomi on selvästi erikoistunut tietotekniikka- ja informaatiopalveluihin sekä jossain määrin myös rojalti- ja lisenssimaksuihin sekä rakennuspalveluihin. Kuljetus- ja muissa liike-elämän palveluissa Suomen performanssi oli huono. Lisäksi Suomi ja muut Pohjoismaat olivat yleisesti heikkoja rahoitus- ja matkailupalveluissa. Varsinaisen tutkimuksen lisäksi opinnäytetyö käsitteli aiheen teoreettista taustaa, jonka tärkeimmät aspektit olivat teollistumisen väheneminen, Suomen talouden piirteet, kasvun tekijät sekä kansainvälisen kaupan teoriat. Teoreettista taustaa verrattiin varsinaisiin tuloksiin opinnäytetyön pohdintaosiossa. Opinnäytetyö suositteli Suomen ottavan palvelut ja palveluiden viennin huomioon taloudellisessa päätöksenteossa ja painotti tarvetta tarkemmille palvelujen kansainvälisen kaupan tilastoille.

The thesis examined the strength of Finland's service industries in the international trade, and it was assigned by Craneworks Oy. In the recent times, services have become vital parts of a nation's economic engine and virtually the only source of new jobs especially in high-income countries, such as Finland. While the international trade is still driven by trade in goods, services have increasingly grown their share also in trade. The quantitative research part of the thesis was implemented by using two revealed comparative advantage indices that measure a nation's degree of specialisation in the international trade. These widely used indices measure the comparative import and export levels of a country. The period examined in the thesis covered the years 2007 – 2012. The results were compared against the performance the Nordic countries and the EU. The most notable findings of the thesis were that Finland is specialised in computer and information services and to a lesser extent in royalty and license fees and construction services. Finland's greatest disadvantages were in transportation and other business services categories. Finland, along with the other Nordic countries, also had low performance levels in financial and travel services. In addition to the research, the thesis examined the theoretical framework behind the topic, most importantly deindustrialisation, Finland's economic characteristics, drivers of growth and theories on international trade. These were reflected against the actual findings in the discussion section of the thesis.