Lähityöskentelyn merkitys kohdeorganisaation kesätyöntekijöiden ryhmäytymisessä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kohdeorganisaation kesätyöntekijäryhmän ryhmäytymistä ja sitä kautta yhteistyön onnistumista, kun lähityöskentelyyn paikan päällä sekä fyysiseen läsnäoloon kiinnitettiin erityistä huomiota. Tutkimuksen avulla organisaatio sai konkreettisia perusteita ja näkökulmia tulevien vuosien kesätyöntekijöiden työskentelyjakson suunnitteluun ja toteutukseen. Keskeinen taustatieto ja lähtökohta selvitystyön alkaessa oli tarkastella kohdeyrityksen etä- ja lähityöskentelyn tilannetta tällä hetkellä. Lisäksi teoreettisen viitekehyksen avulla luotiin pohja työjakson suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Työryhmän esihenkilö osallistui työjakson suunnitteluun sekä sitoutui toteuttamaan suunniteltua työskentelymallia. Määräaikainen työskentelyjakso koostui eri vaiheista: kolmen viikon lähityöskentelyjaksosta kesätyön alussa, hybridityömallista, jossa etätyöskentely on osa kokonaisuutta, sekä yhteisesti sovituista lähityöskentelypäivistä määräaikaisuuden aikana. Kohdeorganisaation kesätyöntekijöiden ryhmäytymistä seurattiin, ja siihen kiinnitettiin aktiivisesti huomiota kesätyöjakson aikana. Opinnäytetyö toteutettiin suunnittelemalla kesätyöntekijäryhmän määräaikainen työjakso kiinnittämällä huomiota fyysisen läsnäolon ja etätyön jaksotukseen sekä työskentelyjakson päätteeksi haastattelemalla kesätyöntekijöitä heidän kokemuksistaan aiheeseen liittyen. Tulosten analysoinnin avulla pyrittiin tuomaan esiin lähityöskentelyn, fyysisen vuorovaikutuksen ja sitä kautta mahdollisimman tiiviin yhteistyön positiiviset vaikutukset työympäristön kehittämiselle ja työjakson suunnittelulle. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella lähityöskentely antoi positiivisia vaikutuksia ryhmäytymiselle ja mahdollisuuden syventää yhteistyötä kollegoihin. Saaduissa vastauksissa korostui, että vaikka etätyöskentely tarjoaakin nykypäivän toivottua joustavuutta työntekoon, se voi myös hankaloittaa kesätyöntekijöiden tiimihengen ja yhteistyön kehittymistä. Erityisesti määräaikaisen työsuhteen alkuvaiheen yhteinen pidempijaksoinen lähityöskentely koettiin toimivaksi virtuaalisten kohtaamisten sijaan. Toisaalta alkuvaiheen perehdytysjakson jälkeen etätyössä hyödynnettävien digitaalisten työkalujen ja välineiden avulla onnistuttiin luomaan ja vaihtamaan ajatuksia luonnollisesti työtehtävien lomassa, mikä auttoi osaamisen kehittymistä.