Digitaalisen terveystiedon saavutettavuus ja ymmärrettävyys : sisällöntuotannon ohjeistus hyvinvointialueelle
Rauvanto-Lamsa, Noora (2025)
Rauvanto-Lamsa, Noora
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061222750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061222750
Tiivistelmä
Digitaalinen terveydenlukutaito on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi ihmisoikeuksia vahvistavaksi tekijäksi terveydenhuollossa. Yksittäisten toimijoiden, kuten hyvinvointialueiden, on kuitenkin haastavaa suoraan vahvistaa kansalaisten terveysosaamista. Siksi terveydenhuollon organisaatioiden on tärkeää tuottaa mahdollisimman saavutettavaa ja ymmärrettävää digitaalista terveystietoa.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli 1) selvittää, millaista on saavutettava ja ymmärrettävä digitaalinen terveystieto, 2) laatia ohjeistus kirjallisuuskatsauksen perusteella ja 3) arvioida ohjeiden toimivuutta käytännössä. Työ toteutettiin osana digitaalisen hoitopolun sisällöntuottoprosessia. Aluksi toteutettiin integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka pohjalta tunnistettiin keskeisiä kriteerejä saavutettavalle terveystiedolle. Näiden perusteella laadittiin opas terveydenhuollon ammattilaisten tueksi. Kolmatta tavoitetta, eli oppaan ohjeiden käytännön toimivuuden arviointia, ei ehditty toteuttaa hoitopolun viivästymisen vuoksi.
Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin neljä teemaa: 1) Selkokielisyys ja saavutettavuus digitaalisen terveystiedon luettavuuden tukena, 2) Käyttäytymisen muutos terveystiedon avulla, 3) Luotettavuus ja misinformaation vähentäminen sekä 4) Käyttäjäkeskeinen lähestymistapa. Näiden pohjalta rakennettu opas tukee saavutettavan sisällön tuottamista digitaalisiin hoitopolkuihin.
Tulokset osoittavat, että digitaalista terveystietoa voidaan kehittää ymmärrettävämmäksi ja saavutettavammaksi suunnittelemalla viestintä selkokieliseksi, visuaalisesti selkeäksi ja käyttäjälähtöiseksi. Opas tarjoaa rakenteellisen tuen tämän työn toteuttamiseen käytännössä, ja sen jatkokehittäminen voi vahvistaa digitaalisten hoitopolkujen laatua ja vaikuttavuutta.
Jatkotutkimuksen kannalta olisi hyödyllistä selvittää, kuinka hyvin suomalaisten hyvinvointialueiden digitaaliset sisällöt vastaavat väestön (digitaalisen) terveydenlukutaidon tasoa. Lisäksi kutakin kirjallisuuskatsauksen teemaa olisi mahdollista tarkastella syvemmin, esimerkiksi käyttäytymisen muutoksen tai motivaation tukemisen näkökulmasta digitaalisissa ympäristöissä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli 1) selvittää, millaista on saavutettava ja ymmärrettävä digitaalinen terveystieto, 2) laatia ohjeistus kirjallisuuskatsauksen perusteella ja 3) arvioida ohjeiden toimivuutta käytännössä. Työ toteutettiin osana digitaalisen hoitopolun sisällöntuottoprosessia. Aluksi toteutettiin integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka pohjalta tunnistettiin keskeisiä kriteerejä saavutettavalle terveystiedolle. Näiden perusteella laadittiin opas terveydenhuollon ammattilaisten tueksi. Kolmatta tavoitetta, eli oppaan ohjeiden käytännön toimivuuden arviointia, ei ehditty toteuttaa hoitopolun viivästymisen vuoksi.
Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin neljä teemaa: 1) Selkokielisyys ja saavutettavuus digitaalisen terveystiedon luettavuuden tukena, 2) Käyttäytymisen muutos terveystiedon avulla, 3) Luotettavuus ja misinformaation vähentäminen sekä 4) Käyttäjäkeskeinen lähestymistapa. Näiden pohjalta rakennettu opas tukee saavutettavan sisällön tuottamista digitaalisiin hoitopolkuihin.
Tulokset osoittavat, että digitaalista terveystietoa voidaan kehittää ymmärrettävämmäksi ja saavutettavammaksi suunnittelemalla viestintä selkokieliseksi, visuaalisesti selkeäksi ja käyttäjälähtöiseksi. Opas tarjoaa rakenteellisen tuen tämän työn toteuttamiseen käytännössä, ja sen jatkokehittäminen voi vahvistaa digitaalisten hoitopolkujen laatua ja vaikuttavuutta.
Jatkotutkimuksen kannalta olisi hyödyllistä selvittää, kuinka hyvin suomalaisten hyvinvointialueiden digitaaliset sisällöt vastaavat väestön (digitaalisen) terveydenlukutaidon tasoa. Lisäksi kutakin kirjallisuuskatsauksen teemaa olisi mahdollista tarkastella syvemmin, esimerkiksi käyttäytymisen muutoksen tai motivaation tukemisen näkökulmasta digitaalisissa ympäristöissä