Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Työyksinäisyyden esiintyvyys ja työntekijöiden yksilöllisten sosiaalisten tarpeiden huomioiminen hybridityössä

Ilves, Elisa (2025)

Avaa tiedosto
Ilves_Elisa.pdf (1.232Mt)
Lataukset: 


Ilves, Elisa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061222812
Tiivistelmä
Työyksinäisyydellä on merkittäviä negatiivisia työhyvinvointivaikutuksia. Työyksinäisyys aiheuttaa uupumusta, työtyytyväisyyden heikkenemistä sekä tuottavuuden ja sitoutumisen laskua. Työyksinäisyys ei siten ole vain yksilön ongelma, vaan sosiaalinen ilmiö, jota organisaatioiden tulisi hoitaa. Tutkimuksen keskiössä on työyksinäisyyden esiintyvyys tieto- ja asiantuntijatyössä, jossa hybridityö on vakiintunut työmuoto. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kohdeorganisaatiolle hyödyllistä tietoa työyksinäisyyden esiintyvyydestä ja tasosta sekä sen syntymekanismeista aiempien tutkimusten ja teorioiden valossa.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jossa määrällinen ja laadullinen aineisto kerättiin verkkokyselyllä. Kysely lähetettiin marraskuussa 2024 Kansaneläkelaitoksen toimeentulotuen, asumistuen sekä työttömyysetuuksien ratkaisukeskusten toimi- ja esihenkilöille. Kysely tuotti 1227 havaintoyksikön määrällisen aineiston, jonka analysointiin käytettiin muun muassa klusterianalyysiä ja ristiintaulukointia. 391 havaintoyksikön laadullinen aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.

Klusterianalyysin perusteella ratkaisukeskusten työntekijöistä 51,3 % kuuluivat työyksinäisyyden ensimmäiseen tasoryhmään, jotka eivät kokeneet työyksinäisyyttä lainkaan. Vähäistä työyksinäisyyttä kokivat toiseen tasoryhmään kuuluvat 30,1 % ja vahvimmin työyksinäisyyttä kokivat kolmanteen tasoryhmään kuuluneet 18,6 % työntekijöistä. Ratkaisukeskukset eivät eronneet merkittävästi toisistaan työyksinäisyyden esiintyvyydessä ja tasoissa, joka voi kertoa organisaation yhtenevistä johtamiskäytännöistä ja organisaatiokulttuurista.

Sekä määrälliset että laadulliset tutkimustulokset tukivat muita uusimpia tutkimuksia, joiden mukaan nuorten aikuisten lisäksi uudet työntekijät kokevat eniten työyksinäisyyttä. Aiempiin tutkimuksiin verraten määrälliset sekä laadulliset tutkimustulokset antoivat entistä enemmän viitteitä siitä, että työyksinäisyys olisi erityisesti työpaikkaan ja työyhteisön sosiaalisiin suhteisiin liittyvä ilmiö, johon työn ulkopuoliset suhteet vaikuttavat vain vähän. Tutkimustulokset antoivat lisäksi viitteitä siitä, että pienempi etätyöprosentti (0–20 % ja 21–40 %) olisi mahdollisesti yhteydessä korkeampaan työyksinäisyyteen, suuremman etätyöprosentin (81–100 %) viitaten sen sijaan vähäisempään työyksinäisyyteen. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida tehdä lopullisia johtopäätöksiä etätyöprosentin ja työyksinäisyyden välisestä yhteydestä, koska tuloksille ei löydetty tukea aiemmista tutkimuksista. Vähäisesti etätyötä tekevien työntekijöiden sosiaaliset tarpeet työpaikalla ovat yksi lisätutkimusta vaativa aihe.
 
Workplace loneliness has significant negative effects on job well-being. Workplace loneliness causes exhaustion and decreases job satisfaction, productivity and commitment. Therefore, workplace loneliness is not just an individual problem, but also a social phenomenon that organizations should manage. The study focuses on the prevalence of workplace loneliness in knowledge and expertise work, where hybrid work is an established form of work. The aim of the study is to provide the target organization with useful information on the prevalence and level of workplace loneliness and the mechanisms of its emergence referring to previous research and theories.

The study was conducted as a mixed-method study, where quantitative and qualitative data were collected through an online survey. The questionnaire was sent in November 2024 to every employee in units of Basic Social Assistance, Housing and Unemployment Benefits in Kansaneläkelaitos. The survey produced quantitative data of 1227 observation units, which were analyzed using cluster analysis and cross tabulation. The qualitative data of 391 observation units were analyzed using deductive content analysis.

Cluster analysis revealed that 51,3 % of the employees from all three Units belonged to the first level group, who did not experience any workplace loneliness. 30,1 % of employees belonged to the second level group, who felt minor workplace loneliness, while 18,6 % of employees in the third level group felt the loneliest at work. There were no significant differences in the prevalence and levels of workplace loneliness between Basic Social Assistance, Housing and Unemployment Benefits Units, which may reflect common management practices and organizational culture.

Both quantitative and qualitative research results supported other recent studies, that young adults and new employees experience the most workplace loneliness. Compared to previous studies, the results of the quantitative and qualitative research gave more indications that workplace loneliness is a phenome-non that is particularly related to the workplace and social relations in the work community, with little influence from relationships outside work. The results also suggested that low levels of remote work (0–20 % and 21–40 %) might be associated with higher levels of loneliness, while high levels of remote work (81–100%) might be associated with low levels of loneliness. This study does not allow definitive conclu-sions to be drawn on the relationship between remote work rates and workplace loneliness, as no sup-port for the results was found in previous studies. This topic of social needs of employees doing little re-mote work should be further explored in future studies.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste