Aistitietoiset oppimisympäristöt
Nuija, Hanna-Riina (2025)
Nuija, Hanna-Riina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061222779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061222779
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tehtävänä on tuottaa tietoa aistitietoisista oppimisympäristöistä. Tavoitteena on selvittää, millaisia aistitietoisia oppimisympäristöjä varhaiskasvatuksessa on sekä millaisia aisteja stimuloivia ratkaisuja oppimisympäristöihin voidaan rakentaa. Tavoitteena on myös selvittää, miten leikki huomioidaan ja on yhdistettävissä aistitietoisiin oppimisympäristöihin.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla haastattelemalla kolmea varhaiskasvattajaa. Haastatteluiden avulla kartoitettiin varhaiskasvattajien näkemyksiä ja kokemuksia aistitietoisista oppimisympäristöistä. Aineiston analyysi menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä ja aineisto luokiteltiin teemojen avulla. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Mikkelin kaupungin varhaiskasvatus.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että kaikki varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt nähdään aistitietoisina. Erityisesti liikuntasalit, ulkoilu sekä retket nousivat esiin merkittävinä aistitoimintaa tukevina ympäristöinä. Aistikuormitukseen vaikuttavia tekijöitä on otettu huomioon äänieristetyillä huoneilla, tilojen ratkaisuilla sekä pienryhmätoiminnalla.
Tutkimustulokset osoittivat, että leikki voidaan yhdistää aistitietoisiin oppimisympäristöihin aistileikkien ja monipuolisten leikkiympäristöjen avulla. Erilaisten materiaalien ja välineiden avulla on mahdollista rakentaa monenlaisia oppimisympäristöjä, jotka stimuloivat useita aistikanavia. Tulokset korostavat aistityöskentelyn merkitystä lasten oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Keskeiseksi näkökulmaksi nousi jokaisen lapsen yksilöllisten tarpeiden, kehitystason ja mielenkiinnon kohteiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla haastattelemalla kolmea varhaiskasvattajaa. Haastatteluiden avulla kartoitettiin varhaiskasvattajien näkemyksiä ja kokemuksia aistitietoisista oppimisympäristöistä. Aineiston analyysi menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä ja aineisto luokiteltiin teemojen avulla. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Mikkelin kaupungin varhaiskasvatus.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että kaikki varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt nähdään aistitietoisina. Erityisesti liikuntasalit, ulkoilu sekä retket nousivat esiin merkittävinä aistitoimintaa tukevina ympäristöinä. Aistikuormitukseen vaikuttavia tekijöitä on otettu huomioon äänieristetyillä huoneilla, tilojen ratkaisuilla sekä pienryhmätoiminnalla.
Tutkimustulokset osoittivat, että leikki voidaan yhdistää aistitietoisiin oppimisympäristöihin aistileikkien ja monipuolisten leikkiympäristöjen avulla. Erilaisten materiaalien ja välineiden avulla on mahdollista rakentaa monenlaisia oppimisympäristöjä, jotka stimuloivat useita aistikanavia. Tulokset korostavat aistityöskentelyn merkitystä lasten oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Keskeiseksi näkökulmaksi nousi jokaisen lapsen yksilöllisten tarpeiden, kehitystason ja mielenkiinnon kohteiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa.