Kiinteistöjen takuu- ja 10-vuotisvastuukäytännöt
Oksanen, Ismo (2025)
Oksanen, Ismo
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061322913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061322913
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin rakennushankkeiden takuukäytänteitä sekä takuuaikana esiintyviä rakennusvirheitä. Työn tavoitteena oli selvittää yleisimmät virhelajit ja tarkastustoiminnan rooli laadunhallinnassa. Tutkimusongelmana oli, millaisia virheitä esiintyy takuuajalla ja miten virheiden korjausprosessit toimivat. Työ jakautui teoreettiseen ja tutkimukselliseen osaan. Teoreettinen viitekehys käsitteli rakennusalan laadunhallintaa, sääntelyä ja virhevastuuta, mukaan lukien hyvä rakennustapa, rakentamismääräykset ja keskeiset ohjeistukset. Lisäksi avattiin rakennusvirheiden luokittelua, reklamaatioprosessia sekä virheiden seuraamuksia. Tarkastustoiminta, kuten takuu- ja kymmenvuotistarkastukset, nähtiin keskeisenä laadunvarmistuksen välineenä.
Tutkimuksessa analysoitiin 77 asuinrakennuksen takuutarkastuspöytäkirjat, joista muodostettiin 116 virhekirjausta. Yleisimmät virheet liittyivät ilmanvaihtoon (30 %), rakennusosiin (28 %) ja lämmitykseen (20 %). Ilmanvaihtovirheet koskivat erityisesti säätöjä ja laitevikoja, rakennusosissa korostuivat vesikattopuutteet ja lämmityksessä keskeneräiset säädöt. Harvinaisempia, mutta merkittäviä virheitä havaittiin myös viemäröinnissä, sähköasennuksissa ja automaatiojärjestelmissä. Teemahaastattelut neljän kiinteistöalan asiantuntijan kanssa tukivat kvantitatiivisen aineiston tuloksia. Haastatteluissa korostuivat suunnittelunohjauksen, dokumentoinnin ja asiantuntijatarkastusten merkitys virheiden ennaltaehkäisyssä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rakennusprosessin laadunhallinta edellyttää jatkuvaa seurantaa sekä dokumentoinnin ja tarkastustoimien kehittämistä. Laadunvarmistuksessa keskeisiä parannuskohteita ovat talotekniikan käyttöönoton huolellisuus, säätötyön riittävä dokumentointi ja vesikattotöiden tarkastukset. Kiinteistön elinkaaren alkuvaiheessa tehtävillä tarkastuksilla voidaan merkittävästi vähentää virheiden vaikutuksia ja kustannuksia sekä varmistaa kiinteistön käyttöiän ja toimivuuden mahdollisimman pitkä kesto. Kansainväliset tutkimukset tukevat havaintoja ja vahvistavat tarkastustoiminnan merkityksen virheiden ennaltaehkäisyssä.
Tutkimuksessa analysoitiin 77 asuinrakennuksen takuutarkastuspöytäkirjat, joista muodostettiin 116 virhekirjausta. Yleisimmät virheet liittyivät ilmanvaihtoon (30 %), rakennusosiin (28 %) ja lämmitykseen (20 %). Ilmanvaihtovirheet koskivat erityisesti säätöjä ja laitevikoja, rakennusosissa korostuivat vesikattopuutteet ja lämmityksessä keskeneräiset säädöt. Harvinaisempia, mutta merkittäviä virheitä havaittiin myös viemäröinnissä, sähköasennuksissa ja automaatiojärjestelmissä. Teemahaastattelut neljän kiinteistöalan asiantuntijan kanssa tukivat kvantitatiivisen aineiston tuloksia. Haastatteluissa korostuivat suunnittelunohjauksen, dokumentoinnin ja asiantuntijatarkastusten merkitys virheiden ennaltaehkäisyssä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rakennusprosessin laadunhallinta edellyttää jatkuvaa seurantaa sekä dokumentoinnin ja tarkastustoimien kehittämistä. Laadunvarmistuksessa keskeisiä parannuskohteita ovat talotekniikan käyttöönoton huolellisuus, säätötyön riittävä dokumentointi ja vesikattotöiden tarkastukset. Kiinteistön elinkaaren alkuvaiheessa tehtävillä tarkastuksilla voidaan merkittävästi vähentää virheiden vaikutuksia ja kustannuksia sekä varmistaa kiinteistön käyttöiän ja toimivuuden mahdollisimman pitkä kesto. Kansainväliset tutkimukset tukevat havaintoja ja vahvistavat tarkastustoiminnan merkityksen virheiden ennaltaehkäisyssä.