Oikeusmuotoilun rooli EU:n tekoälysäädöksen ymmärrettävyyden parantamisessa ja esihenkilöiden muutosjohtamisen tukemisessa tekoälyn käyttöönotossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella oikeusmuotoilun roolia EU:n tekoälysäädöksen ymmärrettävyyden parantamisessa sekä esihenkilöiden muutosjohtamisen tukemisessa tekoälyn käyttöönotossa. Tutkimuksessa selvi-tetään, millaisia haasteita esihenkilöt kohtaavat säädöksen jalkauttamisessa ja miten oikeusmuotoilun menetelmät voivat edistää säädöksen selkeyttä ja käytännön sovellettavuutta.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin haastattelujen ja avoimen kyselytutkimuksen avulla. Tavoitteena oli muodostaa kokonaisvaltainen käsitys esihenkilöiden kokemuksista tekoälysäädöksen jalkauttamisessa sekä kartoittaa oikeusmuotoilun mahdollisuuksia säädöksen selkeyttämisessä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, jotta vastaa-jien näkemyksistä saatiin jäsenneltyä kuva säädöksen soveltamisen käytännön haasteista.

Tutkimus tarkastelee EU:n tekoälysäädöksen vaikutuksia esihenkilöiden työhön, säädöksen sovellettavuutta eri organisaatioissa ja oikeusmuotoilun käytännön soveltamista säädöksen jalkauttamisessa. Työn teoriaosuus käsittelee muun muassa tekoälyn sääntelyä, muutosjohtamisen periaatteita sekä oikeusmuotoilun menetelmiä. Keskeisenä tavoitteena on luoda käytännönläheinen opas, joka tarjoaa esihenkilöille konkreettisia työkaluja tekoälysäädöksen soveltamiseen ja sen vaatimien muutosten johtamiseen.

The objective of this thesis was to examine the role of legal design in improving the comprehensibility of the EU Artificial Intelligence Act and supporting managers in change leadership during AI implementation. The study explored the challenges managers encounter in implementing the regulation and how legal design methods can enhance its clarity and practical applicability. The research was conducted as a qualitative study, with data collected through interviews and an open survey. The goal was to develop a comprehensive understanding of managers' experiences with implementing the AI Act and assess the potential of legal design in clarifying the regulation. The data was analysed using thematic analysis, allowing for a structured examination of respondents' perspectives on the practical challenges of applying the regulation. The study examined the impact of the EU AI Act on managerial responsibilities, the applicability of the regulation across different organisations, and the practical implementation of legal design in supporting compliance. The theoretical framework of the thesis included AI regulation, principles of change leadership, and legal design methods. A key objective was to develop a practical guide that provides managers with concrete tools for adopting the AI Act and leading necessary organisational changes.