Inframalliopetus Turun Ammattikorkeakoulussa

Abstract

Tämän insinöörityön tavoitteena oli kartoittaa inframalliopetuksen nykytilaa ja arvioida sen muutostarpeita Turun ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööri koulutuksessa. Työssä selvitettiin, miten opetus vastaa infra-alan kasvaviin digitalisaatio- ja osaamisvaatimuksiin, jotka korostuvat alan kansallisissa ohjeistuksissa. Tutkimusongelmaa lähestyttiin selvittämällä opetuksen nykyisiä käytäntöjä, haasteita ja kehityskohteita sekä opiskelijoiden että työelämän edustajien näkökulmista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa menetelmänä käytettiin triangulaatiota yhdistämällä integroiva kirjallisuuskatsaus ja puolistrukturoidut teemahaastattelut. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelijaa ja viittä infra-alan yritysten edustajaa, jotka edustivat suunnittelua, urakointia ja omaisuudenhallintaa. Kerätty aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä, ja tulokset yhdistettiin synteesiksi, jossa eri näkökulmat rinnastettiin toisiinsa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka inframalliopetus Turun ammattikorkeakoulussa kattaa perusteita ohjelmistoista ja inframallista, opetuksen ja työelämän tarpeiden välillä on selkeä kuilu. Opiskelijat kokivat opetuksen liian teoreettiseksi ja suppeaksi, ja käytännön taidot opittiin pääosin vasta työelämässä. Työelämän edustajat tuotannossa puolestaan korostivat tarvetta syvemmälle käytännön osaamiselle, ja suunnittelussa ymmärrystä, joka kattaisi koko inframallin elinkaaren tiedonsiirtoineen ja laadunvarmistuksineen. Keskeisiksi kehityssuosituksiksi nousivat käytännönläheisten ja työelämälähtöisten oppimisprojektien lisääminen, tiiviimpi yritysyhteistyö, opetusmateriaalien ja -menetelmien modernisointi sekä uusimpien opetusmenetelmien ja teknologioiden integroiminen opetukseen.

The aim of this bachelor's thesis was to survey the current state of infrastructure building information modeling (BIM) in infrastructure education and to evaluate the need for change within the Civil Engineering degree program at Turku University of Applied Sciences. The thesis examined how education meets the growing digitalization and competence requirements of the infrastructure sector, which are emphasized in national industry guidelines. The research problem was answered by investigating the current teaching practices, challenges, and development areas from the perspectives of both students and industry representatives. The study was conducted as a qualitative case study employing triangulation, which combined an integrative literature review with semi-structured thematic interviews. The data was collected by interviewing five civil engineering students and five representatives from infrastructure sector organizations covering the fields of design, contracting, developing and asset management. The collected data was analyzed using qualitative content analysis, and the results were combined into a synthesis that juxtaposed different viewpoints. The results of the study indicate that while the BIM in infrastructure education at Turku University of Applied Sciences covers the fundamentals of software and national guidelines, there is a clear gap between the education provided and the needs of the industry. Students perceived the teaching as too theoretical and limited, with practical skills being acquired mainly on the job. Industry representatives, in turn, emphasized the need for deeper practical competence covering the entire InfraBIM lifecycle, including data exchange and quality assurance and understanding it through the whole lifecycle. Key recommendations for development include increasing the number of practical and industry-oriented learning projects, fostering closer collaboration with companies, modernizing teaching materials and methods, and integrating the latest technologies into the curriculum.