Selvitys erityisryhmien turvallisista radan ylityksistä pikaraitiotiellä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, mitkä asiat vaikuttavat eritysryhmien eli liikkumis- ja toimintaesteisten henkilöiden turvalliseen radan ylittämiseen pikaraitiotiellä. Työn tavoitteena oli selvittää, millä ratkaisuilla liikenneympäristöstä tehdään helpommin liikuttava erityisryhmille ja sitä kautta esteetön ja turvallinen kaikille. Työn tilaajana oli Espoon kaupunki.

Työn teoriaosuudessa avattiin erityisryhmien ominaispiirteitä ja miten ne vaikuttavat itsenäiseen liikkumiseen. Osuudessa selvitettiin Suomessa käytössä olevaa esteettömyyttä ja radan ylitystä koskevaa lainsäädäntöä, suunnitteluohjeita ja -periaatteita. Lisäksi lakeja ja ohjeita verrattiin vastaaviin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Työn tutkimusaineisto muodostui liikenneturvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen liittyvistä tilastoista ja tutkimuksista. Lisäksi tutkimusosuudessa haastateltiin useita esteettömyyden ja liikennealan asiantuntijoita pikaraitiotiehen ja ylitysratkaisuihin liittyen. Lopuksi analysoitiin ylitysten uusia ohjaustapoja ja siihen liittyvää tekniikkaa.

Työn yhteenvedossa vertailtiin teoriaosuuden ja tutkimusosuuden havaintoja. Tuloksissa todetaan, että esteettömyyteen ja raitioteiden ylityksiin liittyvä ohjeistus ja lainsäädäntö ei ole Suomessa ajan tasalla eikä yhtenäistä. Standardisoidut ja yksiselitteiset rakennetut ratkaisut ja toimintamallit luovat turvallisuutta ylityksissä. Ylityspaikat koetaan haastaviksi erityisryhmien näkökulmasta. Muissa Pohjoismaissa on myös käytössä ylityspaikkoja, mutta käyttötavat ovat pääsääntöisesti yksiselitteisempiä. Puheohjaus todettaan hyväksi ja informaatiota lisääväksi tavaksi ohjata ylitys.

Työn johtopäätöksissä ja pohdinnoissa todetaan, että kansallisen tason esteettömyysohje julkisiin ulkotiloihin lisäisi juridista painoarvoa ja siten edistäisi esteettömyyden toteutumista. Ylityspaikan väistämissääntöjä ei täysin ymmärretä. Raideliikenteen määrä kasvaa lähivuosina entisestään ja ylityspaikan sopivaa käyttöä tulisi hankkeissa miettiä tarkemmin. Esteettömien matkaketjujen toimivuus edesauttaa erityisryhmien itsenäistä liikkumista.

Työn suosituksina on lainsäädännön ja ohjeistuksen päivittäminen ja yhtenäistäminen kansallisella tasolla kaikille sopivan suunnittelun periaatteiden mukaisesti. Radan ylitys tulee olla moniaistisesti ohjattu, jolla annetaan edellytykset mahdollisimman monelle ylittää rata turvallisesti. Näkövammaisia ei tulisi ohjata ylityspaikalle. Ylitysratkaisuista tulisi tehdä standardisoidut kansallisella tasolla. Puheviestin käyttöä tulisi pilotoida laajemmin ylityksissä ja edistää siihen liittyvien lakien ja asetusten päivittämistä.