Konenäön hyödyntämismahdollisuudet pemmauksessa
Isoniemi, Julia (2025)
Isoniemi, Julia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061623077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061623077
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin konenäköteknologian hyödyntämismahdollisuuksia pemmausvaiheen laadunvarmistukseen teollisessa tuotantoympäristössä. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Seger Oy, joka valmistaa ohutlevy-komponentteja ja kokoonpanoja erityisesti teollisuussektoreille. Taustalla oli tarve vähentää manuaaliseen tarkastukseen liittyviä virheitä ja parantaa laadunvalvonnan toistettavuutta.
Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, voidaanko konenäköä hyödyntää pemmausprosessin tarkastusvaiheessa, miten se tulisi sijoittaa ja ottaa käyttöön. Työssä kartoitettiin kolmea konenäköjärjestelmää ja arvioitiin niiden soveltuvuutta kohdeyrityksen tarpeisiin. Arviointi perustui teknisiin ominaisuuksiin, investointikustannuksiin ja takaisinmaksuaikoihin. Lisäksi analysoitiin järjestelmien sijoittelun, valaistuksen ja kiinnityksen vaikutusta tarkastuksen onnistumiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta, jossa kehitettiin konkreettinen ratkaisu todelliseen tuotanto-ongelmaan. Ratkaisun suunnittelussa otettiin huomioon järjestelmän fyysinen integrointi, ympäristöolosuhteet sekä käyttöönoton vaatimat resurssit. Toteutuksessa hyödynnettiin kirjallisuuskatsausta, markkinoilla olevien järjestelmien teknistä vertailua sekä laskennallista kannattavuusanalyysiä.
Käyttöönoton kannalta keskeisiksi nousivat valaistusolosuhteet, kameran tarkka kiinnitys ja yhteensopivuus olemassa olevan puristinkoneen kanssa. Lisäksi tarvittiin ohjelmointiosaamista, riittävä pölysuojaus ja huolellinen tilasuunnittelu. Pohdinnassa todettiin, että konenäkö mahdollistaa prosessin automatisoinnin, virheiden systemaattisen tunnistamisen ja laadun parantamisen. Lyhyt takaisinmaksuaika ja selkeät laatuhyödyt tekevät investoinnista perustellun. Järjestelmä voidaan jatkossa skaalata myös muihin tuotannon vaiheisiin, mikä lisää sen pitkän aikavälin arvoa.
Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, voidaanko konenäköä hyödyntää pemmausprosessin tarkastusvaiheessa, miten se tulisi sijoittaa ja ottaa käyttöön. Työssä kartoitettiin kolmea konenäköjärjestelmää ja arvioitiin niiden soveltuvuutta kohdeyrityksen tarpeisiin. Arviointi perustui teknisiin ominaisuuksiin, investointikustannuksiin ja takaisinmaksuaikoihin. Lisäksi analysoitiin järjestelmien sijoittelun, valaistuksen ja kiinnityksen vaikutusta tarkastuksen onnistumiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta, jossa kehitettiin konkreettinen ratkaisu todelliseen tuotanto-ongelmaan. Ratkaisun suunnittelussa otettiin huomioon järjestelmän fyysinen integrointi, ympäristöolosuhteet sekä käyttöönoton vaatimat resurssit. Toteutuksessa hyödynnettiin kirjallisuuskatsausta, markkinoilla olevien järjestelmien teknistä vertailua sekä laskennallista kannattavuusanalyysiä.
Käyttöönoton kannalta keskeisiksi nousivat valaistusolosuhteet, kameran tarkka kiinnitys ja yhteensopivuus olemassa olevan puristinkoneen kanssa. Lisäksi tarvittiin ohjelmointiosaamista, riittävä pölysuojaus ja huolellinen tilasuunnittelu. Pohdinnassa todettiin, että konenäkö mahdollistaa prosessin automatisoinnin, virheiden systemaattisen tunnistamisen ja laadun parantamisen. Lyhyt takaisinmaksuaika ja selkeät laatuhyödyt tekevät investoinnista perustellun. Järjestelmä voidaan jatkossa skaalata myös muihin tuotannon vaiheisiin, mikä lisää sen pitkän aikavälin arvoa.