Nuorten (13-17 v) mielenterveysongelmien tunnistaminen ja niille altistavat tekijät
Luomala, Annukka; Peltoniemi, Sini (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061623124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061623124
Tiivistelmä
Nuorten mielenterveysongelmat ovat viime vuosien aikana lisääntyneet. Erityisesti tyttöjen mielenterveysongelmat ovat huolestuttavasti kasvussa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten nuorten (13–17 v) mielenterveysongelmat oireilevat ja mitkä ovat niille altistavia tekijöitä, eli tuottaa tietoa nuorten mielenterveysongelmien tunnistamiseen uusimmasta tutkitusta tiedosta.
Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jota ohjasivat tutkimuskysymykset. Aineisto valittiin siten, että se oli mahdollisimman tuoretta, luotettavaa, tutkimukseen perustuvaa tietoa. Aineistoa haettiin CINAHL-, Medic-, PubMed- ja Journal -tietokantojen avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Valitun aineiston perusteella löytyi tunnistettavia merkkejä mielenterveysongelmien oireiluista sekä niille altistavista tekijöistä. Tulosten perusteella nuorten mielenterveysongelmat oireilevat erityisesti kouluissa. Ne voivat ilmetä erilaisina käytöshäiriöinä, puhumattomuutena, väkivaltaisuutena, ahdistuneisuutena tai jopa itsetuhoisuutena. Nuorten mielenterveysongelmille altistavista tekijöistä esiin nousi erityisesti COVID-19-pandemia sekä älylaitteiden ja sosiaalisen median lisääntynyt käyttö. Muita altistavia tekijöitä olivat erityisesti perheolosuhteiden tai ympäristön haasteet, joko omat tai läheisen terveyshuolet, päihteiden käyttö, joko nuoren oma tai sille altistuminen, sosiaalisen tuen puute sekä nuoren oma resilienssi.
Nuorten mielenterveysongelmille altistavia tekijöitä löytyi useita, ja monesti tarvitaankin useampi altistava tekijä. Vaikka COVID-19-pandemiasta on aikaa, sen vaikutukset ovat näkyvissä edelleen. Nuorten mielenterveysongelmien oireiden ja altistavien tekijöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä tutkitusti paras vaikutus on varhaisella puuttumisella ja tuella. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää työskennellessä nuorten parissa, esimerkiksi hoitotyössä ja kouluissa. Erityisen tärkeää olisi selvittää, miten nuorten mielenterveyttä voidaan jo varhaisessa vaiheessa tukea. Myös tutkimusta resurssien riittävyydestä nuorten mielenterveyden hoidossa ja ongelmien ennaltaehkäisyssä tarvitaan.
Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jota ohjasivat tutkimuskysymykset. Aineisto valittiin siten, että se oli mahdollisimman tuoretta, luotettavaa, tutkimukseen perustuvaa tietoa. Aineistoa haettiin CINAHL-, Medic-, PubMed- ja Journal -tietokantojen avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Valitun aineiston perusteella löytyi tunnistettavia merkkejä mielenterveysongelmien oireiluista sekä niille altistavista tekijöistä. Tulosten perusteella nuorten mielenterveysongelmat oireilevat erityisesti kouluissa. Ne voivat ilmetä erilaisina käytöshäiriöinä, puhumattomuutena, väkivaltaisuutena, ahdistuneisuutena tai jopa itsetuhoisuutena. Nuorten mielenterveysongelmille altistavista tekijöistä esiin nousi erityisesti COVID-19-pandemia sekä älylaitteiden ja sosiaalisen median lisääntynyt käyttö. Muita altistavia tekijöitä olivat erityisesti perheolosuhteiden tai ympäristön haasteet, joko omat tai läheisen terveyshuolet, päihteiden käyttö, joko nuoren oma tai sille altistuminen, sosiaalisen tuen puute sekä nuoren oma resilienssi.
Nuorten mielenterveysongelmille altistavia tekijöitä löytyi useita, ja monesti tarvitaankin useampi altistava tekijä. Vaikka COVID-19-pandemiasta on aikaa, sen vaikutukset ovat näkyvissä edelleen. Nuorten mielenterveysongelmien oireiden ja altistavien tekijöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä tutkitusti paras vaikutus on varhaisella puuttumisella ja tuella. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää työskennellessä nuorten parissa, esimerkiksi hoitotyössä ja kouluissa. Erityisen tärkeää olisi selvittää, miten nuorten mielenterveyttä voidaan jo varhaisessa vaiheessa tukea. Myös tutkimusta resurssien riittävyydestä nuorten mielenterveyden hoidossa ja ongelmien ennaltaehkäisyssä tarvitaan.