Onko työ hauskinta maailmassa? : vertaileva tutkimus toimintaterapeuttien kokemasta työn imusta kahden eri palveluryhmän kesken
Aareva, Ida (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061823266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061823266
Tiivistelmä
Työ on ihmiselle tärkeä toiminnan muoto. Ajankohtaisesti on alati kasvavampi huoli suomalaisten työntekijöiden työssä jaksamisesta. Tässä työssä keskeisenä teemana on työn imu, joka on määriteltävissä yksilön tunne- ja motivaatiotilaksi suhteessa omaan työhönsä. Sillä, millä mielin töihin mennään, on valtava merkitys työssä jaksamisen näkökulmasta.
Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää kahteen eri palveluryhmään kuuluvien toimintaterapeuttien (N=44) työn imua. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kysely- ja raportointisovelluksella ja työn imun arvioitivälineenä käytettiin UWES-17-kyselyä. Tarkoituksena on ollut lisätä tietoisuutta siitä, mistä tekijöistä työn imu koostuu ja löytää niin vahvuuksia kuin kehittämiskohteita.
Osallistumisprosentiksi muodostui 79 % ja kokonaistyön imun asteeksi muodostui 4,41, joka on tulkittavaksi kohtalaiseksi työn imun asteeksi. Palveluryhmien välinen ero työn imun asteessa osoittautui tilastollisesti merkitseväksi (p=0,004). Työn imun ulottuvuuksien osalta vahvin aste tuli esiin omistautuneisuuden (4,74) ja heikoin uppoutuneisuuden (4,13) osalta. Tutkimus toi esiin, että työn haasteellisuudella ei ollut yhteyttä toimintaterapeuttien hyvillä mielin töihin lähtemiseen (rs = –0,08, p= 0,606). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarve palveluryhmien toimintaterapeuttien työn imun vahvistamiseen ja asiantuntijuuden strategiseen kehittämiseen on ilmeinen.
Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää kahteen eri palveluryhmään kuuluvien toimintaterapeuttien (N=44) työn imua. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kysely- ja raportointisovelluksella ja työn imun arvioitivälineenä käytettiin UWES-17-kyselyä. Tarkoituksena on ollut lisätä tietoisuutta siitä, mistä tekijöistä työn imu koostuu ja löytää niin vahvuuksia kuin kehittämiskohteita.
Osallistumisprosentiksi muodostui 79 % ja kokonaistyön imun asteeksi muodostui 4,41, joka on tulkittavaksi kohtalaiseksi työn imun asteeksi. Palveluryhmien välinen ero työn imun asteessa osoittautui tilastollisesti merkitseväksi (p=0,004). Työn imun ulottuvuuksien osalta vahvin aste tuli esiin omistautuneisuuden (4,74) ja heikoin uppoutuneisuuden (4,13) osalta. Tutkimus toi esiin, että työn haasteellisuudella ei ollut yhteyttä toimintaterapeuttien hyvillä mielin töihin lähtemiseen (rs = –0,08, p= 0,606). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarve palveluryhmien toimintaterapeuttien työn imun vahvistamiseen ja asiantuntijuuden strategiseen kehittämiseen on ilmeinen.