Ikäihmisten mielenterveyttä edistävä ryhmätoiminta : ryhmäohjelman kehittämisprosessin kuvaus

Abstract

Suomen väestö ikääntyy, ja sen myötä tarve hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukimuodoille kasvaa. Tiedetään, että yli 75-vuotiaiden mielenterveys voi heikentyä ikääntymiseen mahdollisesti liittyvien haasteellisten elämäntapahtumien myötä. Ryhmätoiminta on eräs keino edistää ikäihmisten mielenterveyttä. Ikäihmisten ryhmätoiminnan on tutkimuksissa todettu parantavan muun muassa osallistujien mielenterveyttä ja elämänlaatua, vähentävän yksinäisyyttä ja masennusoireita sekä lisäävän osallisuutta tai sosiaalista osallistumista.

Opinnäytetyön tarkoitus oli toimintatutkimuksena suunnitella tutkimustietoon perustuva, ikäihmisten mielenterveyttä edistämään pyrkivä ryhmäohjelma ja testata kehitettyä ohjelmaa käytännössä. Opinnäytetyö toteutettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten ennalta ehkäisevissä palveluissa. Opinnäytetyön aihe kytkeytyi Pirhan ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman kahteen painopisteeseen: mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja tukemiseen sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen. Myös Suomen hallitusohjelmassa on todettu tarve lisätä ja uudistaa ikäihmisten ryhmätoimintaa.

Opinnäytetyön tuloksena syntyi keskusteluryhmän ohjelma, jossa on tietoa mielen hyvinvointia edistävistä elintavoista, turvallisuustietoa, positiivisen psykologian aiheita sekä tietoa paikallisista palveluista ja osallistumismahdollisuuksista. Opinnäytetyön liitteenä on myös opas ryhmänohjaajalle.

The purpose was to design a research-based group programme to promote the mental health of older persons, as well as to test the developed programme in practice. The group programme was designed as an action research study. The aim was to create a group programme based on knowledge from previous research and the results of this thesis on promoting mental health in older persons.

Studies show that group activities that were successful in promoting mental health in older persons met frequently enough, at least eight times. The meetings had included a programme designed by social and healthcare professionals, which was implemented in a way that activated the participants. The programme could include, for example, skills training, health information, visits and elements of positive psychology. It would be good for older persons to be able to participate in planning the group programme. It has proved important that meetings should include enough informal socialising to allow people to get to know each other. If participants receive support during group activities to continue meeting each other, many of them stay in touch after the activities end.

The thesis resulted in a discussion group programme that includes information on lifestyles that promote mental well-being, safety information, topics on positive psychology, and information about local services and opportunities for participation. The thesis is also accompanied by a guide for group leaders.