Haavainen paksusuolentulehdus - Colitis Ulcerosa Sairastuneen kokemuksia potilasohjauksesta

Abstract

Haavainen paksusuolen tulehdus kuuluu tulehduksellisiin suolistosairauksiin, joiden diagnoosit ovat lisääntyneet nopeasti länsimaissa. Sairaus ei vaikuta sairastuneen elinaikaan, mutta heikentää kuitenkin elämänlaatua. Potilasohjaus on monin tavoin tärkeässä asemassa sairastuneen hoidon tukemisessa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli muodostaa kuva haavaiseen paksusuolentulehdukseen sairastuneiden potilasohjauskokemuksista ja siitä, mitä ohjauksessa tulisi käydä läpi. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että haavaista paksusuolentulehdusta sairastaneiden ohjaustyötä tekevät voivat käyttää opinnäytetyötä potilasohjauksensa pohjana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä tutkimusta, jonka tutkimusaineisto kerättiin anonyymisti kyselylomakkeella ja analysoitiin sekä määrällisen tutkimuksen analyysillä, että sisällönanalyysillä.

Vastaajien kokemukset saamastaan potilasohjauksesta jaettiin positiivisiin ja negatiivisiin kokemuksiin. Tutkimustulokset osoittavat, että suurin osa vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa siitä, mistä saa tarvittaessa nopeasti apua. Yli puolet vastaajista oli tyytyväisiä saamaansa tietoon ja ohjaukseen lääkityksestä, jatkohoidosta sekä itse sairaudesta. Riittämättömimmäksi vastaajat kokivat lääkkeettömistä hoitomuodoista saamansa tiedon ja ohjauksen. Vastaajien mielestä ohjauksessa tulisi erityisesti käydä läpi sairauden hoito ja sen vaikutus potilaan elämään sekä sairastuneen henkinen jaksaminen ja oma vastuu.

Tutkimuksen perusteella haavaiseen paksusuolentulehdukseen sairastuneiden potilasohjauksen tulee olla ammattitaitoisesti tehty kattava kokonaisuus. Saatujen vastauksien välillä oli havaittavissa ajasta, alueesta ja potilasohjaajasta riippuvia vastakkaisuuksia, mihin ratkaisuna toimii näistä riippumaton yhteneväinen potilasohjausmalli.

Ulcerative colitis is an inflammatory bowel disease, the diagnoses of which have increased rapidly in Western countries. The disease does not affect the life expectancy of the sufferer, but it does impair the quality of life. Patient guidance plays an important role in supporting the treatment of the sufferer in many ways.

The purpose of the thesis was to form a picture of the patient guidance experiences of patients with ulcerative colitis and what should be discussed in the guidance. The aim of the thesis was that those who work with the guidance of patients with ulcerative colitis can use the thesis as a basis for their patient guidance. The research method used was quantitative research, with research data collected anonymously using a questionnaire and analyzed using both quantitative research analysis and content analysis.

The respondents' experiences of the patient guidance they received were divided into positive and negative experiences. The survey results show that the majority of the respondents felt that they had received enough information about where to get help quickly when needed. More than half of the respondents were satisfied with the information and guidance they received about medication, follow-up treatment and the illness itself. The respondents felt that the information and guidance they received about non-pharmacological forms of treatment was the most inadequate. According to the respondents, the guidance should focus on the treatment of the illness and its impact on the patient's life, as well as the patient's mental well-being and personal responsibility.

Based on the study, patient guidance for patients with ulcerative colitis should be a professionally prepared comprehensive entity. There were contrasts between the responses that depended on time, region and the patient counsellor, and the solution to this is a congruent patient guidance model that is independent of these variables.