Korjausneuvontatoiminnan kehittäminen : kehittämistyö Vanhustyön keskusliitolle
Pajunen, Terhi (2025)
Pajunen, Terhi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025070523599
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025070523599
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida Vanhustyön keskusliiton (VTKL) korjausneuvontatoiminnan laatua sekä ikäihmisten asunnoissa tehtyjen korjaus- ja muutostöiden vaikuttavuutta asiakkaiden arkeen. Korjausneuvonta on keskeinen palvelu, joka auttaa ikääntyneitä toteuttamaan tarvittavia asunnon korjauksia ja muutostöitä, jotta he voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Työn tavoitteena oli myös esittää konkreettisia kehittämisehdotuksia korjausneuvontatoiminnan laadun parantamiseksi ja asiakaslähtöisyyden kasvattamiseksi.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Aineistona oli 362 asiakaspalautetta, jotka analysoitiin Excel-ohjelmistolla. Kvantitatiivinen analyysi sisälsi numeeristen vastausten käsittelyn ja tulosten esittämisen taulukoina ja kaavioina. Kvalitatiivinen analyysi toteutettiin sisällönanalyysillä, jossa asiakaspalautteet luokiteltiin ja koodattiin merkityksellisten teemojen mukaan. Analyysin avulla pyrittiin ymmärtämään asiakkaiden kokemuksia ja tarpeita korjausneuvontapalvelusta.
Tulokset osoittivat, että korjausneuvontatoiminnan laatuun oltiin pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä. Palvelun sisältö vastasi odotuksia, työ oli asiantuntevaa ja asiakkaan toiveet huomioitiin suunnittelussa. Korjaus- ja muutostöiden vaikuttavuuden arvioinnissa ilmeni, että yleisimmät tehdyt työt liittyivät kosteisiin tiloihin ja esteettömyyteen. Tulokset vahvistivat, että valtaosa vastaajista koki korjausten auttaneen kotona asumisen jatkamista ja tehneen arjesta helpompaa ja turvallisempaa. Tulosten perusteella esitettiin muutamia kehittämisehdotuksia liittyen tiedotuksen ja palvelun laadun parantamiseen sekä asiakaspalautteen systemaattiseen hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Aineistona oli 362 asiakaspalautetta, jotka analysoitiin Excel-ohjelmistolla. Kvantitatiivinen analyysi sisälsi numeeristen vastausten käsittelyn ja tulosten esittämisen taulukoina ja kaavioina. Kvalitatiivinen analyysi toteutettiin sisällönanalyysillä, jossa asiakaspalautteet luokiteltiin ja koodattiin merkityksellisten teemojen mukaan. Analyysin avulla pyrittiin ymmärtämään asiakkaiden kokemuksia ja tarpeita korjausneuvontapalvelusta.
Tulokset osoittivat, että korjausneuvontatoiminnan laatuun oltiin pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä. Palvelun sisältö vastasi odotuksia, työ oli asiantuntevaa ja asiakkaan toiveet huomioitiin suunnittelussa. Korjaus- ja muutostöiden vaikuttavuuden arvioinnissa ilmeni, että yleisimmät tehdyt työt liittyivät kosteisiin tiloihin ja esteettömyyteen. Tulokset vahvistivat, että valtaosa vastaajista koki korjausten auttaneen kotona asumisen jatkamista ja tehneen arjesta helpompaa ja turvallisempaa. Tulosten perusteella esitettiin muutamia kehittämisehdotuksia liittyen tiedotuksen ja palvelun laadun parantamiseen sekä asiakaspalautteen systemaattiseen hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä.