Synnytyksen käynnistämisen vaikutukset synnyttäjään ja sikiöön

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin, miten synnytyksen käynnistäminen vaikuttaa synnyttäjään ja sikiöön. Tutkimusmenetelmä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostui seitsemästä kansainvälisestä tutkimuksesta, jotka kerättiin Cinahl- ja Medline-tietokannoista systemaattisen tiedonhaun avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tavoite oli koota tietoa, jota kätilöt voivat hyödyntää synnyttäjien ohjauksessa.

Kirjallisuuskatsauksessa nousi esiin synnytyksen käynnistämisen moninaisia vaikutuksia synnyttäjään ja sikiöön. Tutkimustuloksiin vaikutti merkittävästi käynnistämisen ajankohta, sekä käynnistämisen syy. Tulokset osoittivat käynnistämisen vaikuttavan muun muassa synnytystapaan, synnytyskomplikaatioihin, synnytyskokemukseen sekä vastasyntyneen vointiin.

Synnytyksen käynnistämisen vaikutukset olivat suotuisia sekä synnyttäjän että sikiön kannalta, kun synnytys käynnistettiin raskausviikon 41+0 jälkeen tai sikiön ollessa makrosominen. Ennen raskausviikkoa 41+0 tai ilman lääketieteellistä syytä käynnistetyissä synnytyksissä negatiivisten vaikutusten määrä lisääntyi merkittävästi.

Kätilöillä ja muilla äitiyshuollon ammattilaisilla tulee olla kattavaa tietoa synnytyksen käynnistämisen vaikutuksista. Tietoon perustuva ammattilaisten tuki ja ohjaus raskausaikana edistävät sekä raskaana olevien että sikiöiden hyvinvointia. Synnytyksen käynnistämistä koskevien päätösten tulisi perustua ensisijaisesti asiantuntijoiden tekemään lääketieteelliseen arvioon kokonaistilanteesta, ei pelkästään raskaana olevan henkilökohtaiseen toiveeseen.

The objective of this thesis was to gather information about how labour induction affects the mother and fetus, aiming to provide midwives with information that could be used in antenatal education. The material for the literature review consisted of seven international studies, gathered through a systematic search in the databases Cinahl and Medline. A descriptive literature review was employed as the research method, and the material was analyzed using inductive content analysis.

The results of the study showed that labour induction has diverse effects on both the mother and the fetus. Factors influencing the quality of these effects included the gestational week in which induction occurred and the indication for the procedure. The findings suggested that labour induction affects the mode of delivery, the risk of childbirth complications, the childbirth experience, and neonatal health outcomes. Favourable outcomes were observed when induction occurred after 41+0 gestational weeks or in cases of fetal macrosomia, while earlier or medically unnecessary inductions were linked to more adverse outcomes.

Midwives and other healthcare professionals must possess comprehensive knowledge of the effects of labour induction. This knowledge enables them to support and advise women during pregnancy, thereby promoting the wellbeing of mothers and fetuses. Decisions regarding labour induction should be based on professional evaluation rather than the preferences of pregnant women.